Rokkikukko

Noniin, vihdoin ja viimein sain KuopioRockin kuvat julkaistua. Ensin kuitenkin muutama rivi itse tapahtumasta. Jos haluat skipata turhat löpinät, niin linkin kuviin löydät jutun lopusta.

--------

Kuopion Vänärillä pidetyssä RockCockissa oli taas mukavasti korvia "hellivää" meteliä. Porukkaa oli valunut paikalla mukavasti, mutta kuitenkin tilaa liikkua jäi tarpeeksi. Sonisphereen verrattuna järjestelyt oli kyllä paljon paremmat. Olutta ja ruokaa sai parissa minuutissa eikä vasta 1,5h jonottamisen jälkeen. Ruokapisteet olivat yksityisten pitämiä, jotka takasivat täyttävät ja hyvät annokset! Ehdottomasti parhaaksi festarisapuskaksi meni kanapaella, jossa ei turhia oltu lihan määrässä säästelty! Mmmmm...

Ok, mutta sitten itse rokkeihin. Sisään tullessa kauemmalla lavalla soitti Parkkosen Pete, jota kuunneltiin siinä jonotellessa alueelle. Sisäänpäästyämme mentiin katsomaan ekaksi Tarotin keikkaa. Katseltiin siinä jokunen veto ja sitten siirryttiin lähemmäksi Voicen lavaa, jossa seuraavana vuorossa oli Amorphis. Kyseinen orkesteri veti kyllä festareiden parhaan setin ja päästiin jopa lavan tuntumaan katselemaan. Vesisade se kuitenkin yllätti ja piti pistää kamera reppuun ja kiskaista muovia niskaan.

Amorphisin jälkeen Poisonblack heitti viimeisen keikkansa vähään aikaan, koska porukalla on tarkoitus keskittyä uuden levyn tekoon. Hyvä setti kaikinpuolin! Mentiin paikalle jo hyvissä ajoin ja päästiinkin suht lähelle lavaa. Sari sai lisäksi poimittua hyppysiinsä basistin plektran, joka se nakkasi yleisöön. :)

Lopuksi katsottiin vielä Sonata Arctica, joka oli myös mainio livenä. Pimeä ilta ja huono katselu paikka takasivat sen, ettei budjettiluokan sigmalla enää saanut järkevää kuvaa keikasta. Sitten ilta alkoikin olla jo paketissa ja lähdettiin kotia kohti.

Festareilla oli myös soittamassa hyvän ystäväni bändi Bone5, jota ei harmittavasti päästy perjantaina katsomaan. Kannattaa käydä tutustumassa sällien Myspace-sivuun --> www.myspace.com/bone5band

RockCock 2009 Kuvagalleria

Valaisumiitti

Pidettiin paikallisten kuvaajien kesken valaisumiitti Lappeenrannassa kirkkopuiston tienoilla. Porukalla oli jo mietittynä muutama kuvauspaikka valmiiksi, joten menin vaan virran mukana :) Ensin laitettiin romut pystyyn Huokausten sillalle. Tuulinen keli meinasin viedä varjot/jalustat mennessään ja yksi kiinalaisten väkertämistä varjoistani sai vähän siipeensä. Sillalta siirryttiin sitten kirkkopuiston puiden katveeseen, jossa mahtui jo vähän paremmin laittamaan valoja. Sillalla kuvasin muutaman kuvan yhtä salamaa ja läpiampuvaa varjoa käyttäen. Puistossa sitten yksi valo läpiammuttavan varjon kanssa ja yksi hieman erilaisella hajoittimella. Puistosta muu poppoo lähti vielä jatkamaan yhteen kuvauspaikkaan, mutta itse piti lähteä kotiin katsomaan miten toipilaalla (Peetulla) sujuu.

Koneenikin sanoi juuri sopivasti yhteystyösopimuksen irti, joten jouduin vääntämään kuvat läppärillä. Eli ei kannata ihmetellä, jos kuvissa jotain outoa ilmenee. :) Tässäpä muutama ruutu päivän kuvailuista.




Jahka saan tuon koneeni fiksattua, niin luvassa on kuvaa Kuopion RockCock-festareilta.

Metallica! ...ja pari muutakin.

Viikonloppuna karautettiin kohti Poria rokkaamaan Sonisphere-festareille. Esiintyjälista yhden päivän festareille oli kieltämättä kova. Kirjurinluodolla esiintyi:

Metallica, Linkin Park, Machine Head, Saxon, Lamb of God, Mastodon, Diablo, Turisas, Nicole ja Los Bastardos Finlandeses.

Lauantaiaamu alkoi rauhallisissa merkeissä ja lähdettiin käppäilemään kohti aluetta vasta puoli kahden maissa. Portilla olikin jo melkoiset jonot ja vajaa puolituntinen meni odotellessa. Sisäänpäästyämme pyörittiin vähän aikaa alueella katsellen meininkiä. Napattiin Hk:n pisteestä korillinen kanaa ja syötiin samalla kun odoteltiin Diablon keikan alkua. Diablo vetäisi hyvän, mutta harmittavan lyhyen setin. Keikan jälkeen maistui huurteinen, jota sai vielä tähän aikaan päivästä sen kummempia jonottamatta. Tarjoilualueelta katsottiin kuin Machine Head heitti keikkaa ykköslavalla. Vähän ennen keikan loppua lähdettiin jatkamaan matkaa ja kuultiin kauempaa kun laulaja kertoi olevansa pahoillaan keikan loppumisesta ennen aikojaan?! Kitaristi oli saanut sairaskohtauksen ja sen vuoksi bändi vetäytyi pois lauteilta.

Päivä sujui sukkelaan jonotellen ruokaa ja katsoen välillä bändejä. Linkin Park vetäisi antaumuksella oman osuutensa, vaikka meiltä se menikin osittain ohi (kiitos hieman heikosti järjestetystä ruokapuolen tarjonnasta.) Saatiin kuitenkin makkaraperunat ja makkarat 1,5 tunnin odotuksen jälkeen. Lopun pelin sapuska oli loppunut kesken ja monelle juhlijalle jäi tyhjä maha.

Anthrax perui harmittavasti keikkansa juuri hieman ennen Porin festareita eikä Turisas oikein täyttänyt heidän saappaitaan. Pääasia kuitenkin oli, että nähtäisiin Metallica. Käppäiltiin hyviin asemiin jo hyvissä ajoin. Odotus palkittiin vihdoin klo:21.oo, kun ämyreistä alkoi soida tiivistahtinen Battery! Metallica ei tosiaankaan pettänyt odotuksia, vaan veti mahtavan shown! Parituntinen setti sisälsi seuraavanlaista:


Battery
Creeping Death
Fuel
Harvester Of Sorrow

Fade to Black
Broken, Beat And Scarred
Cyanide
Sad But True
One
All Nightmare Long
The Day That Never Comes
Master Of Puppets
Blackened
Nothing Else Matters
Enter Sandman
-------------------------------------
Stone Cold Crazy ( Queen Cover)
Motorbreath
Seek and Destroy

Harmittavasti ei kuitenkaan tullut For Whom the bell tolls:a, jonka olisin erittäin mielellään halunnut nähdä livenä. Jäipähän nyt sitten toiseenkin kertaan jotain odotettavaa ;)


Alueelle ei saanut viedä järkkäriä, joten pokkarilla tuli sitten jotain räpsyjä otettua. Kaiken lisäksi pöytäkoneeni teki pahat jumit juuri kun olin saanut tyhjennettyä kameran sisällöt koneelle. Edessä taitaakin olla käyttiksen uudelleen asentaminen...

Osa kuvista on siis jossain sen koneen uumenissa ja tietenkin ehdin tyhjentää yhdestä pokkarista jo kortin.

Tulevana viikonloppuna rokki soi Kuopion suunnalla, jonne hurautamme katsomaan musiikkitarjontaa. Toivotaan, että järkkärin saisi viedä alueelle, niin saisi kuvattua vähän parempilaatuista rokkikuvaa.

Vilkas viikonloppu ja vaarallinen alkuviikko

Viime viikonloppu oli kyllä melkoista liitoa. Perjantaille olin sopinut yhdet kuvaukset, jonne riensinkin heti töistä päästyäni. Hääpari perheineen ikuistettiin Lappeenrannan linnoituksen vehreässä ja historiarikkaassa ympäristössä. Käytössä oli yksi salama ja läpiammuttava varjo. Keli oli aluksi hieman epävakainen, mutta selvittiin muutamalla vesipisaralla. Lopuksi saatiin jokusen ruudun taustalle sinistä taivastakin.

Hääparin yksityisyyttä kunnioittaen laitankin vain sormuskuvan tänne.

Kuvausten jälkeen kävin kotona antamassa toipilaalle (Peetulle) lääkkeet ja evästä. Sitten fillarikamat päälle ja maastoon! Lentokenttä-Huhtiniemi-Sammonlahti-Skinnarila-akselilla tehty ajo oli kyllä hyvä pk-lenkki. Vajaan 1,5h runnomisen jälkeen olo oli melkoisen hyvä!

Lauantain kohdalle kalenteri lupailikin varpajaisia! Hyvän ystäväni esikoinen näki ulkomaailman ensimmäisen kerran Tahkon kisojen aikaan. Nyt oli tarkoitus lyöttäytyä porukalla yhteen paikkaan juhlimaan tuota pientä immeistä. Tuore isukki olikin panostanut tarjoiluun sen verran huolellisesti, että makoisia eväitä muistellaan vieläkin lämmöllä! Toki muutama olutkin siinä nautittiin (luonnolliseen janoon) ;)


Mmmmm...


Tämä viikko alkoikin sitten melko tapahtumarikkaalla fillarilenkillä. Tarkoitus oli käydä tekemässä mukava pk-lenkki ja söhäillä pitkin poikin lähiseutuja. Lenkki alkoikin mukavasti ja ajaminen tuntui mukavalta niinkuin yleensäkin. Lentokentän suuntaan ajaessa sain kerran jo ketjut pahasti juntturaan ja niitä selvitellessä meni tovi. Onneksi ketjut eivät uudet olleet yhtä heppoiset kuin edeltäjänsä ja matka jatkui. Lentokentän parkkipaikalla nökötti vain pari autoa eikä ihmisiä ollut parkkipaikalla niinkuin yleensä. Kuinka ollakaan oikealla puolella olleessa Passatissa olikin kuski lähtöaikeissa ja ennen kuin ehdin reagoida niin olikin passatti tulossa jo suoraan perä edelle kohti. Sen verran ehdin jarruttaa, että sain hieman kylkeä menosuuntaan. *Pam* ja sitten keräiltiinkin pitkin poikin parkkipaikkaa! Kuski oli varmasti yhtä häkeltynyt kuin meikäläinenkin. Nopean tsekkauksen jälkeen vasen kyynärpää, sääri ja perse oli saanut osansa hiekkaisesta tantereesta ja verta tihkui vähän sieltä sun täältä. Pahoittelin myös tapahtunutta, koska en itsekään huomannut lähtöä tekevää autoa. Miestä ei tuntunut kiinnostavan muu kuin se olinko kunnossa eikä tainnut edes vilkaista autoaan ennen kuin itse aloin sitä tutkailla. Naarmuhan siihen jäi, mutta saatiin homma sovittua. Kiitos ja anteeksi.

Lenkki jatkui kuitenkin taas normitahtia kunnes ihmetellä edessä keskellä pururataa olevaa möykkyä, joka näytti aivan kannolta? Kohdalle päästyäni "kanto" pomppasikin ilmaan väläyttäen hammasrivistöään. Jonkun lenkkeilijän irrallaan oleva koira nökötti siis mytyssä keskellä uraa ja meinasi tosiaan mennä murot uikkareihin kun ohitse pyyhälsin. Loppumatkan ajan sitä oli koko ajan varuillaan ja odotti vain mitä tuleman pitää :D Noh ei voi sanoa, että ehjin nahoin tästä lenkistä olisi kotiin selvitty, mutta perille kuitenkin.


Tekevälle sattuu!

P.s: Klikkaamalla kuvia näet skarpimmat versiot niistä.

Suomenlinnassa

Viime viikon lopulla jouduttiin tekemään reissu pääkaupunkiseudulle ikävissä merkeissä. Peetun sairastelu meni siihen pisteeseen, ettei mikään oikein kestänyt kunnolla sisällä ja piti viedä poika yliopistolliseen eläinsairaalaan. Peetun ollessa sairaalassa tapettiin aikaa käymässä mm. Suomenlinnassa. Aiemmin ei siellä ole tullut käytyäkään ja katseltavaa riitti.

Satamatorilla kävi kuhina ja tämä herra möi tuotteitaan suoraan paatista.

Arkkitehtuuria menneiltä ajoilta.

Jykevät puuovet istuivat vielä topakasti saranoillaan.

Luolamaiset käytävät oli kyllä vakuuttavan näköisiä.

Suomenlinnasta olisi varmasti saanut enemmän irti, jos olisi ollut parempi fiilis. Huoletti Peetu kunto ja milloin saataisiin hakea ukko takaisin. Soitto tulikin sairaalasta, kun oltiin pyöritty Suomenlinnassa noin tunnin verran. Lautalla takaisin mantereelle ja autolla Viikkiin. Kyllä oli Peetu väsyneen tokkurainen nukutuksen jäljiltä ja selvästi näreissään kaulurista sekä leikellystä karvapeitteestä. Tästä se toipuminen alkaa!

Kännykällä napattu kuva tokkuraisesta Peetusta, joka odottelee YES:n aulassa kotiin lähtöä.

[edit 14.7.2009 klo: 8.00. Kuvakokoa muutettu hiukan lukijaystävällisemmäksi.]

Rourkemaista rainaa ja 3D-animaatiota!

Pitkästä aikaa voisikin pistää arvostelut parista katsotusta leffasta:


The Wrestler

Mickey Rourke tekee näyttävän suorituksen vapaapainija Randy "The Ram" Robisonin roolissa. Silmiinpistävän kovaan kondikseen itsensä treenannut Rourke näyttelee jo uransa ehtoo puolella elävää vapaapainijaa, joka koittaa taistella fyysisen kestävyyden rajalla ammatissaan, sekä etsiä elämälleen sisältöä siviilielämän puolella. Tarina tuokin hyvin esille sen nurjan puolen showmaailmasta, joka kaikessa kovakuorisessa loistossaan koostuu sisäpuolelta kuitenkin tavallisista ihmisistä ja heidän elämistään, jotka eivät välttämättä ole niin ruusuisia.

Elokuvaa ei kannata katsoa vain kansikuvan ja nimen perusteella, koska se kertoo paljon muustakin kuin vapaapainista. Ehdottomasti katsomisen arvoinen pätkä!



(Kuva: addins.wgem.com)



(Kuva: wherethewildthingsare14.wordpress.com)



Domino

Domino kertoo samannimisestä tytöstä, joka sattumalta ajautuu palkkionmetsästäjän ammattiin. Mielenkiintoiseksi leffan tekee se, että se perustuu ainakin osittain tositapahtumiin. Oikeassa elämässä Domino Harvey näki myös elokuvan juonen lailla ilmoituksen lehdessä pikakurssista, jonka jälkeen päätti lähteä palkkionmetsästäjän uralle. Tosielämän Domino kuitenkin jäi pahaan huumekoukkuun ja menehtyi vuonna 2005. Elokuvan juonta on väritetty paljon ja siitä on näin tehty myyvämpi kokonaisuus.

Dominon rooliin on tehty hieman yllättävä valinta...Keira Knighley. Aiemmin kiltin tytön rooleja tehnyt Keira ei jotenkin vakuuttanut roolissa, vaan hahmo olikin jotenkin väkisin tehty. Mickey Rourke näkyy tämänkin elokuvan sivuroolissa, jossa hän esittää palkkionmetsästäjää Ed Mosebya. Rourken karkea olemus puolestaan on osuva valinta tähän rooliin. Leffaan on myös otettu mukaan Beverly Hills sarjasta tutut Ian Ziering sekä Brian Austin Green omina itseinään. Kokonaisuudessaan toimintaa sisältävä pätkä, joka nopeine leikkauksineen lisää tapahtumiin vauhtia ja rytinää. Jotain tästä jää kuitenkin uupumaan. Onko se sitten Keiran uskottavuus roolissaan vai mikä. Sunnuntaipäivän leffaksi ihan ok.




(Kuva: ew.com)




(Kuva: marginalrevolution.com)



(Kuva: allmoviephoto.com)



Ice Age 3 - Dinosaurusten aika


Kaksi aiempaa Ice Agea nähneenä oli tämäkin nähtävä. Lauantai alkuillan tekemisiksi lähdettiin paremman puoliskoni kanssa Nuijamieheen katsomaan kyseinen elokuva 3D-versiona. Aiemmin ei ole tullutkaan katsottua 3D-pätkiä valkokankaalta kuin yhden lyhytelokuvan verran lintsillä. Ice Age 3 - Dinosaurusten aika kertoo nimensä mukaisesti Dinoista. Jäätikön alta paljastuukin elokuvasta jo aiemmin tutuille hahmoille täysin uusi maailma! Se kuinka he uuteen maailmaan joutuvat taitaa olla täysin laiskias-Sidin syytä. Sid löytää jääluolasta 3 dinosauruksen munaa ja ottaa ne omikseen. Pikkudinojen emo kuitenkin tulee hakemaan omiaan pois ja Sid ryntää heidän peräänsä. Loppu poppoo lähtee etsimään Sidiä tuntemattomasta paikasta joutuen vaarallisiin tilanteisiin uuden maailman asukkaiden kanssa.

3D antoi kyllä kieltämättä mukavaa ulottuvuutta elokuvaan. 3D-efektit ei kuitenkaan aiheuttaneet niin "Vau"-elämyksiä kuin lintsin lyhytelokuvassa, jossa efekteillä herkuteltiin oikein olan takaa. Kuitenkin erinomainen täyspitkä animaatioelokuva, joka sopii kaikenikäisille katsojille!



(Kuva: watchiceageonline.net)



(Kuva:Geekadelphia.com)




(Kuva: Filmofilia.com)

Treeniä treeniä

Parin päivän levon jälkeen kroppa alkoi olla palautunut Tahkon kisasta. Tästä viikosta piti tullakin hieman palauttelevaa treeniä sisältävä, mutta jotenkin on ollut aina hankaluuksia treenata kevyesti :)

Ajattelin pitkästä aikaa käydä nostamassa punttia vähän kovempaa. Viikon ekat punttitreenit kävin tekaisemassa Treenixillä. Treenix on Prisman rakennuksessa sijaitseva muutaman vuoden ikäinen punttisali. Siellä on aina ollut mukava henkilökunta ja firman tarjoamana tuleekin käytyä siellä aina kerran viikossa.

Tiistaina ajattelin vähän verrytellä kinttuja ja kävin juoksemassa keskustassa ja satamassa rennon 40min lenkin. Kelit oli kohdallaan ja rokin soidessa MP3-soittimesta kelpasi hölkytellä menemään.

Keskiviikkona käväisin aamusta huoltamassa näitä ainaisesti jumittavia niskoja Marin tykönä Treenixillä. Käsittelyn jälkeen olo oli kyllä loistava! Suosittelen kyllä Treenixiä kaikille liikkujille sekä treeni-, että lihashuoltomielessä. Ilta menikin rentoillessa kotosalla leffan merkeissä.

Huomasin torstaina paikallisesta lehdestä, että Platinum oli avannut 1.7 ovensa uusissa toimitiloissa. Kävin tsekkaamassa iltasella uudet Platinumin tilat ja siellähän alkoi kamat pikkuhiljaa olemaan oikeilla paikoillaan. Pientä pintaremonttia ja paikasta tulee varmasti mukava. Vanhaan autoliikkeeseen rakennetussa kuntosalissa luonnonvaloa tosiaan riittää, koska ikkunoita on enemmän kuin tarpeeksi. Romppeet ovat samat kuin edellisessäkin paikassa, joten hyvillä kamoilla saa treenata. Todella lämpimät kelit teki ilmasta sisätiloissa vähän seisovan ja sai kyllä hyvän hien pintaan! Isojen avoinna olevien ovien luona oli mukava käydä haukkaamassa happea aina sarjojen välissä.

Uusi Platinum

Perjantaina alkoikin olla jo kytö fillarilenkille, joten töistä päästyäni ajattelin karistella työasiat mielestäni maastolenkillä. Suuntasin Kivisalmen suuntaan ja sieltähän löytyikin uutta polkua niin maan pirusti. Aivan loistava polku kiemurteli Finnforestin toimipisteen läheisyydessä jyrkässä maastossa ja reidet sai hyvää jumppaa! Talven ja alkukesän fillarilenkit on ollutkin enemmän pitkää matkaa varten treenausta eli melko "diesel-meinigillä" on menty tasaista vauhtia. Tänään lenkki oli enemmän intrervallityylinen ja tein kovia vetoja vaihtelevassa maastossa. Suunto Vector lokikirjatiedot lenkistä näyttää tältä:

Päiväys: 3.7.2009

Nousua: 160m (+2m/min)

Laskua: 160m (-2m/min)

Kierroksia: 0

Kesto: 1h 7min

Kotiin päästyäni isä soittelikin ja kysyi olinko tietoinen Lappeenrannassa tapahtuneesta tiedoituksesta? Karhu oli purrut naislenkkeilijää Kasukkala-Sunila alueella! Enpä ollut kuullut ja onneksi tuli lähdettyä lenkille toiselle puolelle kaupunkia. Eipä ole varmaan kovinkaan miellyttävä kokemus joutua nallen kanssa hammashippasille. Tapauksen naishenkilöllä ei ole onneksi hengenvaaraa, vaikka vammat sairaalahoitoa vaativatkin.

Työkaluna B1 Hornet +

Eggbeaterit

Kivisalmen metsiköstä löytyi pirun jyrkkää polkua!

Lappeenrannan metsissä lenkkeilystä tekee mielenkiintoista se, että noita sodanajan poteroita sun muita voi bongailla sieltä täältä. Kuvassa jokin vanha rakennelma Voisalmen suunnalta.

Lenkin lopuksi tein vielä pienimuotoisen tempotreenin, koska tuo tasaisella maalla vauhdin ylläpitäminen on aina ollut se heikoin puoli. Olen ehkä liian orjallisesti noudattanut sanontaa "Osta maastopyörä niin et tarvitse katua". ;)

Tänään vielä luvassa punttitreenit ja lopun viikonlopun voisikin keräillä voimia uuden viikon haasteille!