Instagram ja yksityisyys

Taitaa taas yksi hyvä palvelu jäädä pois henkilökohtaisesta käytöstä. Instagrammiin on ollut helppo latailla ottamiaan kuvia ja nykyajan normien mukaisesti kuvat saa salamana jaettua muulle maailmalle. Mikäs muukaan kuin raha sotkee taas kuviot tässäkin jutussa...No toisaalta pitäähän heidänkin tiliä tehdä ja muita palveluita on maailma pullollaan. Täytyy vaan osata valikoida ne parhaat.

Instagrammin käyttöehtoihin laitetaan lähitulevaisuudessa tiukkuutta ja ne hyväksyessäsi annat heille kuviesi täydet käyttöoikeudet (omistusoikeus säilyy vielä kuitenkin sinulla.). Tarkoittanee siis sitä, että Instagram voi käyttää kuviasi kaupallisesti niinkuin parhaaksi näkee ja eikä se todellakaan kasvata kuvaajan tilipussia. Uudet käyttöehdot tulevat käyttöön ensi vuoden tammikuun 16.päivä. Ehdot eivät koske kuitenkaan tuota päivää ennen palveluun ladattuja kuvia. Jos ajattelit käyttää palvelua kuitenkin ensi vuoden puolella, niin kannattaa pitää mielessä, että esim. railakkaat lomakuvasi saattaa olla kohta jossain matkailumainoksessa. :)

Asiasta lisää ---> Hesarissa.

Päivitys 19.12.2012 Klo: 8.39

Instagram ottikin pikaisesti kantaa palauteryöppyyn, jonka käyttöehtojen julkaistamisen jälkeen saivat. He mainitsivat blogissaan, että uusi käyttöehtoteksti on vaikeaselkoista ja siitä voi vetää vääriä johtopäätöksiä. Instagram ei siis missään tapauksessa aio käyttää kuviasi kaupallisesti. Mikään ei tule muuttumaan kuvien oikeuksien suhteen. Tarkempi oikaisu löytyy ---> Täältä.

Kiire

Kiire. Sitä on ollut alkutalvi kyllä niin täynnä, että on saanut etsiä kalenterista tyhjää tilaa. Päätoimen projektissa elettiin loppuvaiheita ja aikataulut alkoi käydä jo tuskallisen kireiksi. Oman firman puolella hommaa myöskin riitti paljon, joskin ei niin kiireellistä. Toki niitäkin hommia täytyi saada eteenpäin, joten pari kuukautta mentiin päivät lähes tulkoon minuuttiaikataululla. Tämän vuoksi bloggailukin on jäänyt vähemmälle, mutta nyt alkaa taas tekstiä virrata tännekin. Kiireestä kertoo myös se, että ehdin pitää kesälomani vasta nyt kun lumet oli jo maassa :D

Lisää kuvateksti

Siitä olen kuitenkin pyrkinyt pitämään kiinni, ettei työnteko saa tehdä hallaa perhe-elämälle. Päätoimessa käydään normaaliin työaikaan ja omat hommat hoidetaan silloin kun poika (ja rouva) nukkuu. Yhteistä aikaa ei ole liikaa koskaan, joten siksi sitä pitää osata arvostaa ja kunnioittaa. Perheen ja ystävien parissa saa aina ladattua akkuja, joten on hyvä osata heittäytyä vapaallekin. Toki ainahan niitä päiviä tulee töissä, että joutuu venymään tavallista enemmän, mutta se ei saa jäädä tavaksi.

Vaikka pidänkin spontaaneista tilanteista ja rennosta meiningistä, niin tehokkuuden (ja palautumisen) nimissä on osattava aikatauluttaa myös ajankäyttöään. Monesti kuulee sanottavan, että miten ahdistavaa on elää aikataulujen mukaan. Onhan se tietysti niinkin, mutta itseäni alkaa ahdistamaan paljon enemmän se, että tekemättömiä asioita alkaa kasaantumaan päälle. Lisäksi ne ihmiset kellä on jo jälkikasvua tietävät varsin hyvin, että päivien rytmitys helpottaa jokaisen perheenjäsenen arkea. Tärkeä juttu on kuitenkin se, että muistaa kiireen olevan vain väliaikaista. Ei mikään kiirettä aiheuttava homma jatku loputtomiin. Vähän kun tsemppaa, niin sit ehtii levätä. Ja jos tuntuu ettei jaksa, niin täytyy osata pyytää jeesiä.

Nyt kun kiire on taas hellittänyt ja hommia on saanut valmiiksi, niin on aikaa keskittyä kaikkeen muuhun mukavaan. Vaikkei mikään työni olekaan fyysistä, niin jatkuva aivotyöskentely on pitkän päälle aika uuvuttavaa. Nyt kun nuppikin on päässyt huilimaan, niin yleinen vireystaso on noussut huimasti! Lisää hyvää oloa ajattelin hakea urheiluhierojalta, jonka palvelut ovat kaltaiselleni "kokovartalojumille" kultaakin arvokkaampia. Lisäksi sitä saattaisi (ehkä) ehtiä käydä taas urheilemassakin. Monet rinteet ovat avanneet jo ovensa, Jynkän vuoren ladut on käyty ajamassa kondikseen, käyttämättömiä vapaalippuja on salille kasapäin, joten virikkeitä on tarjolla! Lisäksi sain ystäväni yritykseltä (Onnisport) kassillisen Squeezyn lisäravinteita sekä pari Spibeltiä, joita pitää päästä testaamaan.

Urheiluharrastusten lisäksi sain myös kasattua pitkään kunnostuksen alla olleen kitarani, jolla otettiinkin Tuukan kanssa jo ensimmäiset soittotunnit. Sen verran oli pienellä miehelläkin intoa kitaralla soittamiseen, että liekkö siinä on meillä rocktähden alku? ;)

Päivän ajatus

Luvaton kuvankäyttö

Kuvia käytetään valitettavan paljon ilman kuvaajan lupaa ja iltasanomat julkaisikin tästä informatiivisen artikkelin. Usea "sunnuntaikuvaaja" ei asiasta jaksa meteliä nostaa, mutta hänellä on siihen täysin sama oikeus kuin ammatikseen kuvaavalla henkilöllä. Valokuvan tekijänoikeus määräytyy samalla tavalla jokaiselle sulkimen nappia painavalle kuvaajalle.

Printtimediassa kuvien valvonta on hankalaa, koska materiaalia on ympäri maailmaa eikä monikaan luvattomasti lehteen eksynyt kuva tule kuvaajan tietoisuuteen.

Verkossa julkaistavia kuvia on puolestaan hieman helpompi valvoa ja paikallistaa. Tähän on tehty myös useampi työkalu, jolla pystyy kalastelemaan vierailla vesillä kalastaneita kuvavarkaita.


Googlen näköishaku
Tineye
Mozilla Firefoxin lisäosa

Jos löydät kuviasi luvattomasta käytöstä, niin toimenpiteisiin kannattaa ryhtyä välittömästi. Samalla autat kitkemään harmaata taloutta tältäkin alalta. Neuvoja, apua ja valmiita arkkipohjia löydät Finnfoton sivuilta.

Filmille

Tuli taas nakuteltua jokunen rulla kuvia filmille ihan harrastusmielessä. Kestipä muuten ihan jonkun aikaa ennen kuin kaikki rullat oli kuvattu. Yhtään ruutua ei tehnyt mieli "tuhlata" johonkin turhaan, vaan aina koitin löytää jotain kuvaamisen arvoista. Siinäpä onkin suurin ero mitä tulee kuvauskäyttäytymiseen, kun vertaa filmille ja digille kuvaamista. Filmille kuvatessa tulee kiinnitettyä enemmän huomiota mm. rajaukseen ja sommitteluun. Digillä sitä saattaa ottaa samasta kohteesta useamman kuvan ja valita sitten jälkikäteen sen parhaimman ja deletoida turhat ruudut pois kovalevyn tilaa tuhlaamasta. Filmillä taas puolestaan tulee tehtyä parhaan kuvakulman valinta jo ennen kuin painaa laukasinta ja kahta lähes samanlaista kuvaa tulee harvoin otettua.

Kamerana oli käytössä jälleen vuoden -80 Zenit EM ja linssiarmeijana Fujinon 35mm f2.8, Helios 58mm f2, Jupiter 85mm f2 sekä Pentacon 135mm f2.8. Kahdella jälkimmäisellä tykkään kuvata tosi paljon. Molempia onkin kehuttu nimenomaan pehmeän bokehin ansiosta ja voin kyllä yhtyä kehumiseen.

Elvis ja Kokki Kuopion keskustassa. Jupiter 85mm f2.

Kuopion torimyyjä.  Jupiter 85mm f2.

Kuopion toriremontti ja paketoitu kauppahalli. Fujinon 35mm f2.8.

Kuopion tori. Fujinon 35mm.

Tuulimylly Fagernäsin kartanon pihamaalla Kuopiossa. Jupiter 85mm.

Lintujen ruokintaa Helsingin keskustan liepeillä. Pentacon 135mm f2.8.

Varkauden Pirtinvirta talvella. Linssi ??

Pirtinvirran rantapenkit. Fujinon 35mm.

Nuorin Jäntti touhuaa kotipihassa. Jupiter 85mm.

Tykkään myös tosi paljon tuosta filmin rosoisuudesta. Virheet tuo vaan lisää fiilistä kuviin ja tälläinen lookki sopisi erittäin hyvin esimerkiksi johonkin bändikuvauksiin. Pitääkin seuraavan kerran ottaa myös filmikalusto mukaan, kun tehdään musaporukalle promokuvia.

Power of digital makeup

Minulta kysellään usein kuinka paljon esim. kasvokuvia pystyy ehostamaan jälkikäsittelyssä. Tuohon on vaikea vastata suoraan, koska se riippuu paljon kuvasta (laatu, koko jne.). Usein eli lähes aina kasvoista löytyykin jotain pientä minkä kuvattava haluaa poistettavan. Ja sehän onkin ihan normaalia, että ihmisillä on kasvoissaan näppyjä, punoituksia, itikanpuremia, tummia silmänalusia, naarmuja, ihon kiiltämistä tai muuta mikä kaipaisi jälkikäsittelyä.

Itse kuvaan aina raw:ina, koska se antaa paljon enemmän liikkumavaraa kuvankäsittelypuolella. Välillä kuitenkin minulta kysytään pystyisinkö ehostamaan/parantamaan jotain asiakkaan omaa kuvaa ja nämä kyseiset kuvatiedostot on yleensä pokkarilla kuvattuja jpg-kuvia. Onko jpg:n rankempi käsittely lähtökohtaisesti tuhoon tuomittua vai taipuuko nekin käsittelyn jälkeen vielä laadullisesti käyttökelpoisiksi ruuduiksi? Tätähän pitää kokeilla :)

Tässä kokeilussa testasin kuinka Canon A540-pokkarilla otetun meikkaamattoman naisen naamakuvaan (jpg) saadaan vetäistyä puuterit, kajaalit, ripsivärit, puuterit ja koko hoito photarin puolella. Tässä pienessä projektissa tein yhteistyötä amerikkalaisen mallin Dana Hamm:n kanssa, joka luovutti yhden itse ottamansa kuvan käyttööni.

Lähtökohtana siis tämä kuva.

(Photo: Dana Hamm)

Hetki ehostusta photarin puolella ja a'vot:

Photo: Dana Hamm / Retouching: Olli Jäntti

Jpg-kuvaakin saa siis melko kivasti muokattua, joskin siitä kaikista haastavimmasta osa-alueesta eli ihosta ei saa läheskään niin hyvää, kuin mitä raw:sta muokkaamalla saisi irti. Ihosta meinaa tulla väkisinkin hieman liian blurrattu, vaikka koitin käsitellä sen niin vähällä siloittelulla kuin virheet peittämällä saa tehtyä. Lisäksi pokkarin suora/kova salama vie detaileja ihosta keskeltä naamaa.

Danan kommentit kuvasta, "Thank you for the very cool photo!!  I love what you did - How amazing!!

Kun asiakas tykkää lopputuloksesta, niin voi siihen itsekin olla sitten tyytyväinen :)

Muistetaan kuitenkin, että tämä oli vain kokeiluluontoinen kuva. Jos pitäisimme oikeat promokuvaukset Danan kanssa, niin silloin olisi käytössä "hieman" erilainen kalusto niin valaistuksen, optiikan kuin kamerankin suhteen.

Lisää Danasta täällä:

www.iconicbeautyimages.com
https://www.facebook.com/dbarbourhamm

Lightsphere

Vaikeat kuvausolosuhteet laittavat kuvaajan miettimään entistä tarkemmin valaisuteknisiä ratkaisuja. Hankala paikka on kuvata tilannekuvia esim. todella hämärässä, korkeassa ja tummaseinäisessä tilassa. Salamaa ei voi heijastaa pinnoista ja suora salama on tappaa tunnelman aika tehokkaasti. Herkkyyksiä nostamalla ja riittävällä kameran tuennalla pääsee tietysti aina lähemmäksi vallitsevaa valoa, mutta usein kuvaan tarvitsisi täytevaloa.

Katon kautta heijastettu salama voi aiheuttaa myös niin sanotut "pandakarhusilmät". Katosta heijastuva valo aiheuttaa varjot silmien alueelle, koska kulmakarvat jäävät ikäänkuin lipaksi yläpuolelta tulevan valon tielle. Tätä voi toki kompensoida käyttämällä valkoista fillikorttia salamassa ohjaamaan valoa myös eteenpäin, mutta aina se ei riitä.

Itse ratkaisin edellä mainitut ongelmat Gary Fongin Lightspherella. (Kuva: Rajala)

Alkuperäinen Gary Fongin tötterö maksoi ostohetkellä esim. Rajalassa 139 euroa, joka on kyllä huikea hinta tuollaisesta muovisesta kapineesta. Siinä rapisee voittoa myyjälle samaan tahtiin kuin menneen kesän hillakauppiaille! Tilasin omani jostain ebay:n syövereistä huomattavasti huokeammin. Tosin GF:n leimaa ei lue missään, mutta rakenteeltaan se on täysin vastaavanlainen ja paketista löytyy samat lisäpalikat. Omani on Cloud-malli eli diffuuseri on maitolasin väristä eikä läpinäkyvää. Lightsphereistä löytyy myös kokoonpainuva malli, joka säästää kameralaukusta tilaa roimasti.