Finntriathlon Vierumäki 2016

Alunperin tämän triathlonkisakauden piti startata jo 11.6 Vanajanlinnassa, mutta sairastelujen vuoksi joudun siirtämään kauden avauksen Vierumäelle. Tämä olikin kisana uusi tuttavuus enkä muista aiemmin edes vierailleeni alueella. Luonnollisesti Vierumäki soveltuu kaikenlaiseen urheiluun eikä se tee poikkeusta triathloninkaan kohdalla. Viime vuoden kisaan nähden reitit olivat kokeneet uudistusta ja isoimpana näistä oli uinti kahdessa eri järvessä!


Valmistautuminen

Tähän kauteen ja kisoihin valmistautuminen poikkesi huomattavasti aiemmista vuosista. Aiemmin olen itse hoitanut valmentamiseni, mutta viime syksynä aloitin yhteistyön uuden valmentajani (Mika Martikainen / Murtokohta) kanssa. Treenit muuttuivat kertaheitolla monipuolisemmiksi, kehittävimmiksi sekä selkeän tavoitteellisiksi. Viitteitä kehityksestä onkin tullut jo tässä kevään mittaa, mutta Vierumäellä kehityksen taso pääsisi vasta todelliseen puntariin.


Lähiviikkojen valmistautuminen meni flunssasta paranemisen jälkeen oikein hyvin eikä takapakkeja tullut. Sain tehtyä kovat valmistavat treenit hyvällä sykkeellä ja sitten palauttelu kohti Vierumäkeä sujui suunnitelmien mukaan. Kroppa tuntui olevan iskussa ja hyvin tankattu kisaa varten!

Saavuttiin pelipaikoille jo perjantaina ja ehdin siinä iltasella jo hoitaa ilmoittautumiset pois alta sekä laittaa kisakaluston iskuun seuraavaa päivää varten. Ehdin myös hieman tutustua kisareitteihin ja vaihtoalueeseen. Kisa-aamulle jäi siten enää pyörä katsastus, pussien vienti vaihtoalueelle sekä kisainfo.

Scandic Vierumäki tarjosi kyllä hienot puitteet kisa-ajan majoitukseen!

Pakko piipahtaa toimistolla, vaikka lomalla ollaankin.

Vierumäen "Globen" eli tuttavallisemmin urheiluhalli.

Komea kupolihalli, joka toimi Vierumäen kisan tukikohtana.

Nyssäkät rivissä.

Cervelo ripustettu orrelle odottamaan lenkitystä.

Uinti

Aamu meni nopeasti ja kello olikin yllättäen jo 12.00. Aikaa starttiin oli siis enää 45 minuuttia ja nyt oli aika lähteä kohti kisahallia. Hallilla vetäisin kisa-asun ja märkkärin (puolittain) päälle, pistin antifogit kakkuloihin sekä vein verryttelykamppeet säilytykseen. Siinä porukan kanssa juttua heitellessä meinasi tosissaan tulla jo kiire rantaan, koska ehdin veteen kastautumaan vasta kun kuuluttaja jo pyysi kaikkia nousemaan pois vedestä :) Nooh, ei se ole häpeä olla hidas kisan ulkopuolella. Pääasia, että vauhti on kova paukun jälkeen!

Kello 12.28 ja fiilikset yllättävän rauhalliset.

Tänä vuonna startissa noudatettiin "rolling start"-mallia eli kisaajat sijoittautuvat aikatavoitteensa mukaisesti oikeaan välikköön lähtöryhmässä ja varsinainen suoritusaika lähtisi pyörimään vasta laiturin päässä olevan maton ylitettyä. Tämä takaa rauhallisemman startin sekä väljemmän uinnin jokaiselle eikä hitaampia sattuisi eteen ainakaan niin paljoa. Arvioin, että uisin hyvänä päivänä 1500m avovedessä 26-27min haarukkaan, joten otin paikkani "alle 28min" ryhmän keulilta.

Päivän startti numero 2 järjestäytynyt lähtöä varten.

Lähtö tapahtui aikataulun mukaisesti 12.45. Lähtö oli todella rauhallinen ja itsekin tepastelin kaverin kanssa vieretysten laituria pitkin kaikessa rauhassa kunnes vihdoin oli aika aloittaa oma urakka. Päätin minimoida riskit lasien lentämisestä pois päästä hyppäämällä laiturilta jalat edellä veteen.

Veteen päästyäni päätin hakea rauhassa hyvän, mutta kuitenkin napakan uintitahdin. Sopivalta tuntuva vauhti löytyi melko nopeasti ja ohiteltavia alkoi tulla vastaan. Päättelin, ettei vauhtia kannata pahemmin nostaa ainakaan ennen viimeistä Valkjärven osuutta, jossa voisi vielä tarvittaessa tikistää loppukirit. Matka eteni hyvin, mutta olin onnistunut sähläämään märkkärin niskassa olevan tarran jotenkin vituralleen ja velcro raapi jatkuvasti niskaan. Pari kertaa koitin korjata sitä vauhdista, mutta eipä se siitä kummemmaksi tullut. Ajattelin, että parempi antaa sen olla ja hiertää nahkat rullalle kuin tuhrata aikaa sitä selvitellessä.

Uinti tuntui sujuvan rennolla otteella, mutta kuitenkin vauhdikkaasti. Ohiteltavia riitti aivan loppusuoralle asti, jossa omalle kohdalle sattui uintiosuuden suurin sumppu. Punnersin kuitenkin suman läpi ja laiturille noustessani tsekkasin kellosta ekan kerran aikaa. 26min ja parit sekunnit päälle! Tänään kulkee!

Uinti takana ja mäki rannasta kiivetty juuri ylös. Hauskana yksityiskohtana takanani juoksee viime vuoden Kuopio Triathlonissa niukasti kakkoseksi jäänyt herra :)

T1 ja Pyörä

Uinnin jälkeen 400m matka vaihtoalueelle oli jo oma välietappi sinänsä. Heti rannasta lähti jyrkkä ja pitkähkö nousu kohti Kampusta (Kaskelaa) ja sen jälkeen pätkä suoraa ennen vaihtoaluetta. Tiesin, että T1 on mulla ollut perinteisesti vähän hitaanpuoleinen, joten koitin nyt skarpata tässä. Vaikka se nyt menikin ihan kohtuu hyvin (3:49) niin olisi siitä ehkä vielä pari sekkaa saanut pois.

Pyörän selkään päästyäni pistin heti reisiä peliin. Ajelin aika vauhdikkaasti kapeat siirtymät varsinaiselle tielle (3,5km osuus), joka vei opistolta tielle 140. Alku oli alamäkivoittoista ja sivumyötätuulista. Keskarit oli päälle 41km/h, kun tulin ekalle kääntöpaikalle. Sitten iski todellisuus. Napakka vastatuuli tervehti heti, kun rintamasuunta kääntyi kohti nousuvoittoista etelään suuntautuvaa pätkää. Ketjua sai pitää koko ajan kireellä eikä huilitaukoja paljon tullut tällä osuudella. Eteläpään kääntöpaikan jälkeen meno jälleen muuttui päinvastaiseksi ja pohjoista kohti mentiin parhaillaan päälle 70km/h vauhtia! Hidas vastatuuliosuus piti siis nokittaa aina vähän ylikovalla myötätuulisella alamäkiosuudella. Vaikken mäkisistä reiteistä pahemmin pidäkään, niin mäet tuntuvat olevan kisoissa joskus jopa vahvuus. Ei ole Uuhimäki ja Puijo tullut turhaan tutuksi :)

Kova vastatuuli ja armottomat ylämäet söi jalkoja kuitenkin tasaisen tappavasti ja en aivan pystynyt pitämään yllä tavoitevauhtia. Olosuhteisiin nähden pyöräosuuteen täytyy olla tyytyväinen. Kokonaisaika pyörän päällä oli 1:06:19 (avg 36.1 km/h).

T2 ja Juoksu

Vaihtoon tultaessa oma pyöräpaikka oli hetken hukassa. Onneksi vain hyvin pienen hetken, vaikka ne sekunnit kellon juostessa tuntuvatkin ikuisuudelta. Vaihto meni nopeasti (1:04) ja juoksuun lähdettiin heti vauhdilla.

Sen verran kiire oli vaihtoalueelta pois, etten näköjään ehtinyt edes laseja heittää silmille. Aina ehtii kuitenkin poseerata "hornsit" kuvaajalle merkkinä siitä, että nyt on tekemisen meininkiä!

Vaativa pyöräosuus oli tehnyt tehtävänsä ja juoksu tuntui alusta lähtien pahalle. Jalkoja kiristi, mutta vauhti oli kuitenkin suht kohdallaan (n. 4:00-4:10 min/km tuntumilla). Noin 2,5km jälkeen oikea jalka alkoi taas vihoittelemaan ja se puutui lähes kokonaan. Tämä ei sikäli sen hetkistä vauhtia pudottanut, mutta kovempaakaan ei pystynyt menemään. Tässä vaiheessa aloin jäädä edessä olevien kelkasta. Vedin lippaa alas silmille ja siirsin katseen eteeni kalkkiviivaan, etten tuijottelisi liikaa eteneviin selkiin. Koska kovempaa en pääsisi tällä hetkellä niin päätin olla hetken omissa oloissani ja odotella tunnon palautumista jalkaan.

Eka vitonen takana ja oikea jalka aivan turta. Tästä hetkestä n. 2km myöhemmin oltiin taas menossa mukana.

Heti toisen kierroksen alussa jalkaan alkoi tulla jälleen "särinää" eli tunto alkoi palata. Meno rentoutui välittömästi ja vauhti alkoi nousta. Taas oltiin takaisin haastamassa muita! Aloin vähitellen saavuttaa karkuun päässeitä ja noin 7km kohdalla olinkin jo edellä. Vauhdin lisäys aiheutti orastavia krampinalkuja oikeassa etu- ja sisäreidessä, mutta toivoin etteivät ne menisi siitä pahemmiksi. Huomasin vauhtini olevan riittävä, joten säästin viimeisiä paukkuja loppusuoralle. Urheilukentälle tultaessa eroa takana tulevaan oli jo sen verran turvallisesti ettei tarvinnut radalla enää vetää tönkköjalkasprinttiä. Maaliin tultaessa (aika 2:18:12) kaikki paukut oli varmasti käytetty ja tuloksena oman sarjan (M35-39) pronssia!

Maalisuora, jossa matkaa neloseen oli jo sen verran turvallisesti, ettei tarvinnut spurtteja ottaa (ainakaan tietoisesti). Garminin mukaan viimeiset sadat metrit oli kisan nopeimmat :)

Isi ja kaksi Vierumäen kovaäänisintä kannustajaa :)

Sytän

Palautetta

Finntriathlonille jälleen iso hansikas loistavista järjestelyistä! On aina mukavaa tulla kisaamaan, kun ei tarvitse miettiä toimiiko homma vai ei. Tämä oli eka kerta itselläni Vierumäellä kisaamassa, mutta voin sanoa jo yhden kerran kokemuksella, että uinti kahdessa järvessä toimii varmasti paremmin kuin aiempi malli. Tähän kun vielä yhdistettiin rolling startti, niin kylläpä sujui jouheasti! Pyöräreitiltä voisi puolestaan tasoittaa mäet ensi vuodeksi ;) Tiellä 140 pinta oli todella hyvä ajaa, mutta 3,5km:n siirtymäpätkää oli paikkailtu senkin edestä. Ilmeisesti myös junaradan ylitys aiheutti ongelmia (höyryjunan aikataulujen sattuminen kisojen kanssa päällekkäin). Juoksureitti puolestaan oli hyvä sekoitus erilaista alustaa. Hyvin merkattua reittiä oli selkeä juosta.

Scandic Vierumäelle lähtee myös pullea plussa hyvästä palvelusta, ruuasta sekä laadukkaasta majoituksesta. Suosittelen!

Kiitokset:

-Kannustusjoukot, josta lähti yllättävän kova meteli reitin varrella :D Tästä saa aina voimaa!
-Mika Martikainen / Murtokohta. Iso kiitos tähän astisesta yhteistyöstä! Eteenpäin on tultu :)
-Henri Huttunen / Onnisport. Kisa-asut, sekä tuotteet lihasten huoltoon ja palautumiseen!
-Valokuvaajille / Videokuvaajille iso kiitos
-Finntriathlon. Kun homma toimii, niin se toimii!

Tour de Tahko 2016

Tour de Tahko toimi viime vuonna hyvänä kauden avauksena sekä valmistavana ajona kesän koitoksia varten. Ajattelin myös tänäkin vuonna lähteä Tahkolle polkaisemaan pitemmän matkan (207km) kuntosarjassa. Suunnitelmissa oli myös tehdä lyhyt juoksu heti pyöräilyn perään, jotta saisin vähän tuntumaa siihen miltä juoksu tuntuu pitkän kampien pyörittelyn päätteeksi. Pyöräilyn osalta tavoitteena oli pysyä kärkiporukan kyydissä sekä parantaa viime vuoden aikaa.


Valmistautuminen

Perinteiseen tapaan tankkasin topakasti kroppaan energiaa lauantaita varten ja puunasin maantiepyörän ajokuntoon. Kevään treenejä on tullut ajettua aika paljon nyt triathlonpyörällä, mutta ryhmässä ajaessa ajan mielummin maantiefillarilla ihan jo turvallisuuden takia. Vihoitellut polvi asettui myös kuluneella viikolla eikä viikonloppuna siitä ollut enää pahemmin haittaa.

Vaikka polven kolottelut helpottivat niin lauantaiaamu alkoi taas tuttuun tapaan aivan helkkarin kovalla päänsäryllä. Aamupuuron kaveriksi sai siis ottaa Buranaa ja vähän vahvempaa kahvia. Onneksi päänsärky alkoi helpottamaan ennen lähtöä ja Tahkolle päästyäni siitä ei ollut enää tietoakaan.

Radon is ready

Kasin aikaan köllötteli aurinkokin vielä taivaalla.

Tompan kanssa lähtötunnelmissa

207km

Pitkämatkalaiset (sekä kisa- että kuntosarja) starttasivat matkaan kello 8.00 aikaan raikkaassa n. +12´C aurinkoisessa ja lähes tuulettomassa kelissä. Meitä kuntosarjalaisia lähti matkaan kaiken kaikkiaan 10 kuskia. Alkumatka (n.10km) ajettiin tuttuun tapaan huoltoauton perässä ja sitten tie oli vapaa. Tässä vaiheessa aurinkoinen sää oli muuttunut pilviseksi ja aloin jo miettimään, että ropsauttaakohan se sittenkin vettä. Ajettiin yhdessä porukassa noin vajaan 40 kilometrin tietämille saakka ennen kuin ensimmäinen kuski tippui letkasta pois. Tästä eteenpäin ajettiin hyvin tasaisella vauhdilla. Ekalla huoltopisteellä Juankoskella (66.3km) tehtiin pikainen stoppi, jossa itse oikeastaan vaihdoin vain tyhjän urheilujuomapullon täyteen.

Pyöräjuna liikkui varmaa tahtia vetovuoroja vaihdellen eikä sateestakaan ollut tietoa. Energiaa tuntui olevan varastossa hyvin ja lastukosken huoltopiste (96km) tulikin nopeasti vastaan. Ajoaikaa oli tässä vaiheessa mennyt 03:02:47. Nappasin huollosta hieman energiaa sekä täyden pullon telineeseen. Koitettiin tehdä muutamien kuskien kanssa parikin irtiottoa matkan varrella, mutta erittäin napakka tuuli vesitti ne yritykset nopeasti. Keli parani koko ajan entisestään ja naatiskelin ajamisesta.

Rautavaaran huollon (137,5km) jälkeen alkoi mäet tuntua jo enemmän mäiltä ja kammen kääntöön sai laittaa yritystä jo vähän enemmän. Nappailin aina tasaisin väliajoin geeliä ja glukoosia, sekä pidin huolen hyvästä nesteytyksestä. Kuumeneva keli muistutti hyvin nopeasti juomatarpeesta ja sai jopa huonon juomarin tarttumaan pulloon useammin. Ennen viimeistä huoltoa Varpaisjärvellä (181,5km) alkoi reisissä tuntumaan jo työpäivän pituus, mutta pyörä liikkui vielä kuitenkin aika mukavasti. Viimeisen tankkauksen jälkeen olikin enää loppurutistuksen aika ja muutaman mäet valloitettavana. Oltiin ajettu pitkän matkaa kahdeksan kuskin porukalla, mutta loppua kohti neljä kuskia tippui letkasta. Vedettiin neljän kuskin junalla hyvällä sykkeellä aika viimeiselle pitkälle suoralle saakka, jossa viime vuoden tapaan keskarit nousi hetkessä yli neljäänkymppiin. Se puolestaan enteili pientä loppukirittelyä :) Ratilaisen Kallella oli parempi jalka tänään ja jouduin taipumaan hiuksen hienolla marginaalilla toiselle sijalle jakaen saman ajan sarjaykkösen kanssa (6:34:28).

Suorituksesta jäi kaiken kaikkiaan posivitiivinen fiilis ja maalissa olo oli edelliseen vuoteen verrattuna paljon virkeämpi. Vielä kun myös aika parani edellisvuodesta noin neljä minuuttia voidaan todeta  kehityssuunnan olevan oikealla polulla!

Päivän pitkä pyöräsiivu tehty. Sitten lenkkaria jalkaan!

Juoksu

Tämän hetkisen pyöräilykunnon tsekkauksen lisäksi halusin kokeilla myös juoksemista heti ajon perään. Aiemmat yhdistelmätreenit ovat pitäneet sisällään lyhyempiä pyöräosuuksia, joten nyt oli hyvä tilaisuus kokeilla juoksutuntumaa esim. tulevaisuudessa siintävää triathlonin täyttä matkaa ajatellen. Maaliin tulon jälkeen nakkasin pyörän pikaisesti auton katolle ja vetäisin Salmingit jalkaan.

Juoksu lähti liikkeelle todella jäykällä lantiolla ja touhu näytti varmasti aika koomiselta. Viereisen golf-kentän pelaajat katsoivat varmasti, että nyt on tämä lenkkeilijä myöhästynyt vessareissulta ja koittaa epätoivoisena juosta mökille piiloon. :D Reilun kilometrin jälkeen kroppa alkoi löytämään rennommat liikeradat ja tuttu tahti löytyi sitten helposti. Juoksin suhteellisen rennolla askeleella 5,5km lenkin 4.32min/km vauhdilla, joka alkaa olla sitä tasoa mitä haettiinkin.

Palautteet ja fiilikset

Tour de Tahko oli jälleen kerran laadukkaasti järjestetty ja hyvin toimiva tapahtuma. Sinänsä harmi, ettei osanottajamäärä ollut tänä vuonna kovinkaan runsas. En tiedä sitten eikö maantiepyöräily vedä ihmisiä puoleensa maastopyöräilyn lailla, koska TahkoMTB:n osallistujamäärä on puolestaan massiivinen. Sijaintikaan siis ei voi olla syynä. Tämäpä ei kuitenkaan oman päivän tekemiseen vaikuttanut, koska ajoporukkaa oli riittävästi pitämään vetovuorot sopivan pituisina, joka tekee ajamisesti tuulisella säällä huomattavasti mukavampaa.

Kisan aikana huolto pelasi mainiosti huoltopisteillä ja kiitokset kaikille niillä puuhastelleille henkilöille. Kisan jälkeiset palvelut (sauna, kylpylä ja ruoka) oli jälleen viimeisen päälle ja kotiin sai lähteä hyvin huollettuna :)

Ajon ja juoksun jälkeisen kalorivajeen paikkaamisoperaatio.

Kiitokset

-Kannustusjoukot :)
-Mika Martikainen / Murtokohta hyvästä valmennuksesta!
-Henri Huttunen / Onnisport, varusteet kisailuun, palautumiseen ja lihashuoltoon
-Finntriathlon, Aina osaava tapahtumanjärjestäjä!

Ruusunpunaisessa studiossa

Asiakas halusi tämän pienen neidin 1-vuotiskuviin hempeitä värejä sekä jotain kivoja elementtejä. Lasten elämän pitäisikin olla niin sanotusti huoletonta katselua ruusunpunaisten lasien läpi, joten sillä ajatuksella lähdettiin sitten tekemään studiosta vähän...tai no aika paljonkin tyttömäisempää :)

Synttärisankarin velikin kuvattiin studiossa tyylikkään tumman harmaalla taustalla, mutta heitän tähän sarjaan yhden ruudun mikä vähän sivusi tätä pinkkiä teemaa. Vanhemmat halusivat myös pojan kuviin palloja. Veli ei tästä ollut niinkään innoissaan, joten ideoitiin tälläinen veikeä kurkistus pallojen välistä. Pinkkihän toki menee hyvänä tehostevärinä myös niin herrojen kuin daamienkin kuvissa.

Testissä - Canon G5X

Sain kunnian päästä näin kevään kynnyksellä Canon Suomen toimesta testaamaan parin viikon ajan Canon G5X:ää. Olen ollut ahkera G-sarjalaisten käyttäjä jo usemman vuoden ajan ja tälläkin hetkellä kameravalikoimasta löytyy G15. Olen erityisen tykästynyt G-sarjan monikäyttöisyyteen ja niiden kompaktiin kokoon. Halusinkin suljinsormi syyhyten päästä katsomaan kuinka hyviä kavereita meistä tulisi G5X:n kanssa.

Koitan tuoda esiin oman testijaksoni ajalta omaan käyttöön perustuvia kokemuksia, huomioita ja fiiliksiä kamerasta. Mikä oli hyvää, mikä huonoa ja miten G5X soveltuisi omaan käyttöön.

 
Speksit:

Maksimiresoluutio: 5472x3648
Tehokkaat pikselit: 20 mpix
Kennon koko ja tyyppi: 1" (13.2 x 8.8mm), BSI-CMOS
Herkkyys: Auto, 125-12800
Polttoväli (kinovastaava): 24-100mm
Min. tarkennusetäisyys: 5cm
Zoomi: Optinen 4.2x, Digitaalinen 4x
Valovoima: f1.8-2.8
Max./min. suljinnopeus: Max. 1/2000s / Min. 30s
Sarjakuvaus: 5.9 fps
Etsin (tyyppi, kattavuus, resol.): Electroninen,100%, 2.360.000
Kuvanvakaaja: Optinen
Lcd: TFT 3" / 1,400,000 pistettä
Videoformaatti: MPEG-4, H.264
Videoresoluutio: 1920 x 1080 (60p, 30p), 1280 x 720 (30p), 640 x 480 (30p)
Liitännät: USB 2.0 (480Mbit/s), Micro-HDMI, Mikrofoniportti, Wifi (802.11b/g/n NFC), etäohjausmahdollisuus joko kaapelilla tai älypuhelimella.
Muistikortti: SD/SDHC/SDXC (1 korttipaikka)
Akku: NB-13L (elinkaari noin 210 latauskertaa)
Salama: Kyllä, sisäinen. Kantavuus 7m (Auto ISO)
Ulkoiset mitat: 112x76x44
Paino (akun kanssa): 353g


Ensifiilikset:

Ensituntumalta kamera tuntui kädessä jämäkältä. Nappien sijoittelu vaikutti onnistuneen hyvin ja käyttö oli helppoa. Valikot olivat "Canon-tyyppiset" ja aiemmin Canoneilla kuvaanneelle loogiset navigoida. Aiempiin G-sarjalaisiin verrattuna G5X:ään oli sijoitettu toimintoja enemmän uusien rullien taakse, jotka ovat etusormen rulla sekä optiikan ympärillä oleva rulla. Varsinkin tuo "optiikkarulla" tuo tällä kameralla kuvaamista lähemmäksi järjestelmäkameraa. Päällä olevat rullat/kiekot ovatkin jo tuttuja ja hyväksi todettuja aikaisemmista G-sarjan malleista. Löysin näistä uusista rullista sekä hyvää, että huonoa. Sivulle kääntyvä takanäyttö (touch screen) oli ehdottomasti yksi tämän kameran parhaista ominaisuuksista. Se paljon monikäyttöisyyttä ja helpotusta moniin kuvaustilanteisiin. Myös salamakengän löytyminen kamerasta on iso plussa.


Käyttökokemukset:

Kuten mainitsinkin niin tämän kameran testijakso pohjautuu sellaisten normaalien kuvaustilanteiden /-tarpeiden pohjalle kuin mitä teen normaalistikin. Halusin nähdä miten kyseinen kamera selviytyy vaihtelevista kuvauksista ja millaista jälkeä sillä syntyy hieman vaativissakin paikoissa.

Ensimmäinen ominaisuus johon ihastuin välittömästi oli kääntyvä kosketustoiminnollinen takanäyttö. Se on erittäin käytännöllinen ja toimiva! Monenlaisia kuvauksia tekevänä kuvaajana toivoisin tälläisen löytyvän kaikista kameroistani. Tarkentaminen kohteeseen/kuvan ottaminen tökkäämällä näyttöä helpottaa onnistuneen kuvan ottamista etenkin hankalissa kuvaustilanteissa, jossa kamera pitää viedä kauemmaksi (esim. pitää suorilla käsillä) tai pitää sitä muuten vain hankalassa asennossa. Kääntyvä takanäyttö ruokkii ehdottomasti luovaa kuvaamista antaen kuvaajalle vapauksia paremman kuvakulman hakemiseen. Kameran varsinainen etsin on myös elektroninen, iso (100% kattava) ja laadukas. Sähköinen etsin toimii monessa kuvaustilanteessa erinomaisesti, mutta liikkuvia kohteita kuvattaessa huomasin siinä olevan pientä viivettä. Tämän vuoksi G5X ei ole parhaimmillaan nopeita kohteita kuvattaessa.

Kameran optiikka on valovoimainen ollen laajassa päässä f1.8 ja telepäässä f2.8, joka helpottaa työskentelyä hämärässäkin. Polttoväli 24-100m (kinovastaava) on mielestäni all rounder-kameralle tarpeeksi riittävä, mutta huomasin kaipaavani jossain tilanteissa hieman telepäähän lisää pituutta. Piirron osalta kamera ei ole sarjassaan ihan terävimmästä päästä ainakaan suurilla aukoilla, mutta editissä hieman terävöitettynä riittävä. Hieman himmennettynä terävyys toki aina paranee.

Kamerasta löytyy viisisuuntainen kuvanvakaaja, jonka totesin toimivan erittäin hyvin vaativissakin olosuhteissa. Hankalat ja hämärät olosuhteet vaativat kameralta myös hyvää kohinansietokykyä ja tämän kokoluokan kameraksi G5X suorituu tässä aika hyvin. Omien kokemusten pohjalta itse koittaisin pitää herkkyyden maksimissaan ISO1600:ssa, mutta kamera kyllä tuottaa julkaisukelpoista kuvaa vielä korkeammillakin luvuilla. Suorituskyvyltään ja nopeudeltaan G5X ei ole parhaasta päästä. Paikoittain ilmenevä hitaus voi olla hieman turhauttavaa, mutta täytyy muistaa ettei tätä ole suunniteltukaan käytettäväksi urheilukuvaukseen. Itseäni lievä hitaus ei niinkään häirinnyt muulla kuin sarjaa kuvatessa. Muutamat tilanteet menivät sivu suun, koska kamera tallensi kuvaa nopeallekin kortille suht pitkään.

Videopuolella kamera pystyy tuottaamaan max. 1080/60p videota, joten 4K-video jää uupumaan. Itse olen vasta hiljattain alkanut osittain kuvaamaan jotain 4K:na, joten minulle 1080/60p on tällä hetkellä riittävä. 1080 tuntuu olevan aika monelle muullekin kuvaajalle / vlogaajalle se normaali valinta. Yksi mikä monia jää varmasti harmittamaan on mikrofoniliitännän puuttuminen. Tälle looginen liitäntäpaikka on korvattu kaukolaukaisimen portilla, joka on wifin vuoksi mielestäni täysin turha juttu. Toki kamerakenkään saa kiinni haulikkomikin tai sitten siihen voi laittaa adapterin, josta löytyy mikkiä varten 3.5mm plugi.

Ulkoisesti kameran design on tehty enemmän käytännöllisyyden kuin virtaviivaisten muotojen pohjalta. Itseeni tälläinen retrohtava lookki iskee kuitenkin hyvin ja pidin sen ulkomuodosta. Uudet rullat ovat mielenkiintoinen lisä G5X:ään. Itse koin etusormen rullan hieman kömpelöksi käyttää (tai sitten minulla on vain jäykähköt sormet). Optiikan ympärillä oleva portaittain säädettävä rulla oli stillikuvauksissa hyvä käyttää, mutta videopuolella puolestaan huono. Rullaa säädettäessä portaiden napsahtelu kuuluu nimittäin häirittävästi videolla. Ymmärrän kyllä, että porrastettu säätö rullassa on selkeä käyttöö kun halutaan arvoja vaihtaa askel kerrallaan, mutta portaaton rulla olisi palvellut paremmin sitten myös videoita tehdessä. Tietysti, jos videon päälle on tarkoitus lisätä musiikkia peittämään mikin tallentamat äänet niin silloin tämä "vika" ei haittaa.

Akku saisi mielestäni olla myös jämäkämpi. Yhden latauksen antama käyttöaika oli kaiken kaikkaan kohtalainen. Paljon kameralla kuvaava huomaa virtapalkkien putoavan liian nopeasti alas. Vielä, jos wifin käyttö on runsasta niin akun mehut loppuu nopeammin.  Jos kerran suuremman ja tehokkaamman akun toteutus oli teknisesti vaikeaa, niin Canon olisi voinut sisällyttää pakettiin toisen akun mukaan.


Yhteenveto:

Mielestäni Canon G5X on hieno ja suorituskykyinen kamera monenlaiseen käyttöön. All rounder-kamerana tämä olisi omassa käytössäni erinomainen! Näkisin tämän itselleni kamerana, jota voisin pitää jatkuvasti mukana repussa ja käyttää sitä jopa backuppina kuvauksissa. Paljon matkustavalle ja kompaktia kameraa etsivälle tämä olisi varma valinta. Vaikkakin G5X:stä löytyy omat pienet puutteensa, niin ne eivät kuitenkaan ole esteenä hyvän kuva- ja videomateriaalin tuottamiselle.

Ja lopuksi sitten konkreettiset näytteet mitä kameralla saatiin aikaiseksi :)


Fotot:

Luonto:

Kaupunki:

Sportti:

Henkilö:

Tapahtuma:

Video: