Varkaus puolikas 2014

Kahdeksan vuotta sitten juoksin puolimaratonin Varkaudessa ja nyt juoksin taas :) Edellisellä kerralla tein siellä myös oman ennätykseni puolikkaalla (1.32.23) ja kova kytö oli taas parantaa aikaa. Olen kyllä puolikkaita juossut vuoden 2006 jälkeenkin, mutta ne ovat olleet treenilenkkejä eikä niinkää kisasuorituksia.

Kisapäivästä oli ennustettu tulevan lämmin ja sitä se tosiaan oli. Lämpötila huiteli vajaassa +30´C asteessa ja koitinkin saada edeltävinä päivinä tarttumaan kroppaan mahdollisimman paljon nestettä ja energiaa. Kisa-aamuna olo oli hyvä ja meninkin jo hyvissä ajoin mestoille verryttelemään.

Sukat suoriksi ja nauhat tiukalle

Keli oli sen verran kuuma, että piti vaan toivoa hiljaa mielessä ettei tarttisi tulla reitiltä pois lanssin kyydillä...

Kello 10.50 kuuluttaja kokosi kaikki juoksijat lähtöviivan taakse ja itselläkin alkoi syke olemaan 110-120bpm ihan vaan pelkästään seisoskelemisesta :D Nappasin yhden geelin pari minuuttia ennen starttia antamaan vähän lisäenergiaa, jotta pysyisin alkukilometrit hyvin kärkiporukan mukana. Ajattelin vetoporukan koostuvan pääosin 10.5 km:n juoksijoista ja suunnitelmana oli katsella ekan kierroksen ajan millaista vauhtia pystyisin pitämään yllä.

Paukku saatteli juoksijat matkaan kello 11.00 ja vauhti nousi heti ekojen kilometrien ajan melko meneväksi. Pari ekan kilsan matkan tulin suurinpiirtein kärjen tuntumassa ja tiesin heti, että vauhti oli liian kova. Pohkeet alkoivat mennä tukkoon, sykkeet oli tapissa, hengitys epätasainen ja juoksurytmi liian repivä. Oli siis himmattava vauhtia ja otettava oma vauhti/tahti haltuun. Sykkeet tasaantui pian 170bpm tienoille ja sain hyvin rytmistä kiinni. Alun nykäisyn paino tuntui kuitenkin vielä jaloissa. Noin kuuden kilometrin kohdalla aloin tuntea oloni jo hyväksi. Keli oli paahtava ja koitin valita juoksulinjan aina tien varjoisalle puolelle. Vaikka nestettä oli tankattu hyvin, niin päätin ainakin koittaa napata pari mukia juotavaa joka huoltopisteeltä.

Banaania, rusinoita, suolakurkkuja, vettä ja urheilujuomaa. Ei kai sitä juostessa muuta tarvitse :)

Eka kierros meni muistaakseni 44min 37s vauhtia, joten ennätysvauhdissa mentiin. Otin tässä vaiheessa yhden geelin ja pyrin juomaan edelleen jokaisella huoltopisteellä pari mukia juotavaa. Jätin suolakurkut ja banaanit suosiolla syömättä, koska energiaa tuntui olevan hyvin eikä kramppeja tuntunut. Noin 11.5 km:n kohdalla tuli todella vahvat kylmät väreet ja ajattelin, että mitenköhän tässä käy. Jalkapohjissakin alkoi kihelmöimään, mutta muuten vauhti pysyi hyvin päällä. Nesteet tuntui imeytyvän hyvin, joten eikun jalkaa toisen eteen.

15 km:n kohdalla kiristin vähän tahtia ja sain poimittua yhden päänahan kiertotielle käännyttäessä. Kun jäljellä oli enää n. 4 km laskin päässäni, että 4min/km vauhdilla saattaisin päästä alle 1h 30min. Keli oli kuitenkin kuuma ja parin kilometrin tiukempi veto voisi viedä puhdin pois niin pahasti, että loppumetrit tultaisiin konttaamalla. Päätin pitää saman vauhdin yllä ja kokeilla nostaa vauhtia aina välillä. Tällä suunnitelmalla ainakin varmistaisin oman ennätyksen.

Vatuskia sivuava hiekkatie ja reitin ainoa kunnon nousu hapotti aika paljon enemmän kuin ekalla lenkillä, mutta sain siinä kirittyä jopa edellä olevaa hieman kiinni. Noin 19 km:n kohdalla saavutin vielä yhden edellä olevan ja sitten ohituksen jälkeen päästelin lopun niin kovaa kuin kroppa antoi periksi. Kello pysähtyi aikaan 1.30.41 ja juoksu meni mielestäni nappiin :)

Olin vähän yllättynyt kun tuolla ajalla irtosi miesten kuntosarjan voitto! Viime vuosinahan kuntosarjassakin ollaan menty kärjessä reippaasti alle 1h 30min.

Maali

Palautuminen käyntiin ehkä parhaimman makuisella valmispalkkarilla

Saunomisten jälkeen suuntasin syömään Ravintola Tyyskänhoviin. Kyseinen rakennus oli aikoinaan mm. lastentarha "Muksula", jossa olin itsekin 80-luvulla tekemässä kolttosia. Paljon hyviä muistoja tuosta paikasta!

Pastaa ja jauhelihakastiketta. Kerrankin oli lihan määrä kastikkeessa kohdallaan ;)

Kuten jääkiekossa niin myös juoksussa mennään torille voiton juhliin. Palkintojen jako tapahtui Päiviönsaaren lavalla.

Herrat nro 1. ja 2. kättelevät hyvän juoksukisan päälle. (Kuva: Sari Jäntti)

Varkaudessa tapahtui muutakin urheilullista kyseisenä päivävä. Päikkärin torilla oli menossa katusählyturnaus, jota tuli seurattua palkintojen jakoa odotellessa.

Killuttimet kaulassa kotia kohti! Ens vuonna uudestaan?

Tapahtuma oli hyvin järjestetty ja huolto pelasi moitteettomasti. Tavarapalkinnot oli hyödyllistä kamaa (Haglöfsin buffi, lisäravinteita ja juomapullo), joten sekin lämmittin auringon lisäksi mieltä. Itse pidän Varkauden puolimaraton reitistä sen profiilin vuoksi. Korkeuserot ovat pieniä, joten se auttaa jo osaltaan tasaisen suorituksen tekemiseen.

Kiitokset  myös kotiväelle kannustuksesta reitin varrella :)

Kallaveden kierros 2014

Jokavuotinen Kallaveden kierros polkaistiin 1.6.2014. Koko viikon jatkunut epävakainen keli karsi varmasti osallistujia, mutta aika hyvä kööri oli jälleen saapunut Iso-Valkeisen pihalle. Keli onneksi suosi ja koko lenkki saatiin polkea kuivalla tiellä puolipilvisessä kelissä. En tiedä saiko sitten 200km:n polkijat pienen kasteen reitin loppuvaiheessa.

Omalta kohdalta aamu alkoi (taas) helvetillisen migreenin merkeissä. Sama hommahan on ollut joskus Tahko MTB:n aamuinakin. Aamupalan jälkeen olo oli niin huono ja oksettava, että makasin vain keskellä olkkarin lattiaa koira kainalossa ja kahvi kuppi kädessä. Särpin siinä puolitajuttomana kaffea ja yökkäilin joka kulauksen jälkeen. Soitin jo ajokaverille Tompalle, että nyt taitaa jäädä päivän polkaisut välistä.

Sain kuitenkin torkahdettua hetkeksi ja herättessäni paha olo oli hävinnyt. Päätä ja varsinkin kallon pohjaa/niskaa särki vielä kuitenkin aikamoisesti. Päätin kuitenkin vetäistä ajokamppeet päälle ja lähteä panadolin voimalla ajamaan kohti Iso-Valkeista siinä toivossa, että pääsisi kuitenkin vielä maantietä taittamaan.

Kello veteli jo 9.45, kun kurvasin tapahtumapaikalle ja Tomppakin taisi vähän yllättyä, kun pääsinkin mukaan. Lähtöpaukku nasahti tasan kympiltä ja siitäpä lähdettiin letkassa kohti lossia. Vauhti oli koko matkan aika maltillista ja lossille päästyämme saatin pitää pieni huili (lossi yllättäen oli taas vastarannalla). Kun lossimatka oli taitettu niin päästiin vasta oikein kunnolla ajamaan. Lähdettiin heti kärkiporukkan mukaan, koska jos tuossa vaiheessa putoaa kelkasta, niin kärkeä ei kyllä sitten enää näe loppulenkin aikana.

Vauhti oli sopivan kovaa ja kilometrit taittui huomaamatta. Vetovuorot tietysti puristivat miehestä mehuja pois, mutta onneksi kärkijoukko oli 7 miehen kokoinen, joten vetoväli oli oikein hyvä. Olo koheni koko ajan ja oli mahtavaa tuntea voimien palaavan. Ajettiin yhdessä porukassa aina Uuhimäen juurelle saakka, mutta mäessä sitten osa porukasta jäi kyydistä. Hiltusen Paavolla oli jaloissa ruutia ja mies menikin sitten menojaan. Ajeltiin kolmen koplassa (Sami Hakkarainen, Sampsa Nukarinen ja allekirjoittanut) maalin saakka heti Paavon jälkeen.

Fiilis oli ajon jälkeen todella hyvä eikä viikko sitten maantielenkillä tapahtunut kaatuminenkaan haitannut niin paljoa kuin luulin. Kiitokset jälleen järjestäjille mukavasta tapahtumasta!

Pics or it didn't happen:

"Olikos mukana tänään ensikertalaisia?"

Lähtöön aikaa pari minuuttia

Tomppa lähtötäpinöissänsä

Reitti (Sports Tracker)

Työkalu

Kuopion pyöräilyseuran porukkaa maalissa

Satanen takana ja saunomiset edessä (Kuva: Mico Brotkin)

Arkihaaste

Sosiaalinen media on tuonut tulleessaan vaikka minkälaista kiertokirjettä, -postia ja ilmiötä, josta tuorein on varmasti Facebookissa pyörivä arkihaaste. Vaikka aika harvoin otan osaa tälläisiin, niin kun kerran valokuvaus oli isona osana tätä (ja kun kerran haastettiin) niin ajattelin kuvata sen hetkistä arkeani viiden päivän ajan. Tässäpä siis arkea ajalta 29.4-3.5.

---------

Tästäpä lähtee käyntiin arkihaaste! 1/5: Tänään arki koostui pitkälti kolmen perusasian yhteensovittamisesta. Harrastukset, työ ja perhe-elämä :) Aamulla varhain 48km:n maantielenkki, jonka jälkeen vaatteet vaihtui vähemmän urheilullisempiin työvaatteisiin. Toimistopäivän sijaan lähdinkin pyörähtämään tehtaalla. Töiden jälkeen olikin sitten aikaa touhuta perheen parissa. Ihan jees päivä, jos lasketaan pois luvuista auton parkkeeraus (upotus) tuonne kipsimäelle...Piti hakea melkoisen järeetä kalustoa, että saatiin se irti. Nooh, sellaista tänään ja huominen on huomenna! :)
 

2/5: Tänään kehitettiin omaa fysiikkaa salitreenin muodossa. Iltapäivällä posti toi muutaman odotetun paketin kaukomailta. Illalla työ vaihtui juhlaan, kun kokoonnuttiin ystävien kanssa viettämään lapsekasta vappua. Kiitokset kaikille seurasta ja herkuista! Viihtyvyys oli 100%!

 3/5: Aamu alkoi perinteisesti Tuukan kanssa Kaapoa katsoen (miten tuo ohjelma voikin koukuttaa pieniä ihmisiä noin kovasti?). Päivällä lähdettiin kylmää keliä uhmaten pyörähtämään mualiman navalla, joka olikin aivan täynnä torimyyjiä, ihmisiä ja vappupalloja. Lörtsyjen ja kahvien jälkeen käväistiin tivolin pyörteissä. Illalla kokoonnuttiin sitten ystävysten ja tenavien kanssa rääppimään eilisiä herkkuja :)

 4/5: Päivä alkoi reippaasti kaurapuurolla (raejuustolla ja mansikkahillolla höystettynä) ja päättyi mummolan herkkuannokseen. Näiden annosten välisenä aikana käväisin töissä ja sitten tehtiin koko perheen voimin siirtyminen Varkauteen. Ekologisena ratkaisuna valitsin omaksi kulkuvälineeksi maantiepyörän auton sijaan, jolla muu kööri puolestaan matkusti. Mummin ja Ukin leikkiessä tenavien kanssa päästiin illalla Sarin kanssa saunomaan ja rentoutumaan kaikessa rauhassa. Nyt on olo sellainen, että jos olisi kengässä reikä niin valuisin siitä pihalle. :)

 5/5: Viimeiset arkikuvat ovatkin läpiluotausta menneestä viikonlopusta. Teemana oli hyvin pitkälti mummolat :) Pyörittiin siis Varkaus-Huutokoski-akselilla touhuten paljon kaikenlaista. Nautiskeltiin mummoloissa erinomaisista tarjoiluista, ulkoiltiin, pelailtiin, shoppailtiin, ajeltiin traktorilla ja kerättiin voimia alkavaa viikkoa varten. Sarille tarttui mukaan tältä reissulta myös uusi luuri. Kotimatkalla käytiin viemässä kummipojalle synttärilahja ja saatiin samalla ihastella viikon vanhoja bullmastiffin pentuja. Melkein teki mieli ottaa yksi niistä mukaan kotiin :)

ISO kamerareppu

Minulla on iät ajat ollut käytössä sellainen olkahihnallinen, jämäkkä, nahkasta tehty kameralaukku, joka on itseasiassa ollut pirun hyvä. Yksi asia joka on aina vähän hiertänyt on se, etten ole saanut kahta runkoa laukun sisään niin, että molemmissa olisi ollut tarvittavat lasit kiinni. Tämä vuosi kun on monella tapaa alkanut uusilla jutuilla, niin miksenpä pistäisi samaan syssyyn sitten kameralaukku/-reppuasian ajantasalle.

Hakusessa oli siis mahdollisimman iso kamerareppu, johon mahtuisi:

-Kaksi runkoa linssien kanssa (24-70mm, 70-200mm, sekä pari primeä).
-Salamat (3-4 kpl)
-Geelit
-Triggerit
-Muistikortit + kortinlukija
-Jalusta (irtohihnalla)
-Patterit (AA ja AAA, X-määrä)
-Akut (3 kpl 5-sarjaan, 2 kpl 1-sarjaan)
-Kameroiden akkujen laturit (+ vara-/autolaturi)
-Pattereiden laturi
-Macbook Pro 13" + laturi + piirtopöytä
-Muistiinpanovälineet
-Puhdistusvälineet (Linssiliinat, pumppuharja, pienet työkalut)
-Muu pieni sälä (Synkkapiuhaa, salamastandit, kaukosäädin jne.)

Pitkän hinta-laatu-koko-saatavuus-käyttäjäkokemus-saatavuus-vertailuhärdellin päätteeksi tilaus lähti Californiaan, josta lähti postipaketti kohti kalakukkokaupunkia. Paketin sisällä oli seuraavanlainen reppu:

FANCIER WB1633B

(Kuvat: isotripod.com)

Specsit:

Väri(t): Musta
Ulkokangas: 600*600D/PVC
Mitat (Ulko): 340(lev.) x 260(syv.) x 560mm (kork.) / 13.4" x 10.2" x 23.3"
Mitat (Sisä): 320(lev.) x 180(syv.) x 530mm (kork.) / 12.6" x 7.1" x 20.9"
Taskut: 5+4
Paino: 2400g / 5.3Lbs

Eturivissä

Otsikko hieman harhauttaa, koska tällä keikalla pysyteltiin maltillisesti hieman taaempana eikä lähdetty sulloutumaan eturiviin. Kyseessä oli siis Casino Helsingissä järjestetty Radio Suomipopin Eturivin keikka, jossa lauteille tällä kertaa nousi Juha Tapio.

Enpä ollut aiemmin kyseistä artistia livenä nähnytkään, joten ihan mukavaa oli päästä tsekkaamaan JT:n keikkaa melkoisen prameisiin puitteisiin. Fennia-saliin oli päässyt n. 300 onnekasta henkilöä katsomaan tätä erikoislaatuista keikkaa. Tällä kertaa en siis ollut työkeikalla, vaan pääsin kuvaamaan rennosti oman viihtymisen merkeissä :) Nappasin mukaani vain 5D mk II + 85mm f1.8-setin, joten minimaalisella kalustomäärällä mentiin.

Kiitokset vielä Villelle ja Miikalle mukavasta illasta! Otetaan tämä uusiksi :)

 

Nettisivujen osoite muuttuu

Portfolioni osoite muuttuu tästä päivästä lähtien .fi-päätteiseksi eli uusi osoite on www.ollijantti.fi

Sivuthan hakkeroitiin viime vuoden loppupuolella ja kotisivutilaan työnnettiin kaikenlaisia adwareja sun muita botteja. Tämähän ei sivuille surffanneita niinkään haitannut, mutta seurauksena oli tietysti se, että kun tietoturvapalvelut havaitsivat sivuilla olevan jotain hämminkiä, niin "leima napsahti otsaan" eikä sitä saa pois sitkeistä yrityksistäkään huolimatta. Olen muun muassa ollut yhteydessä useampaan otteeseen suoraan McAfee-tietoturvayhtiöön, josta on luvattu tehdä jotain asian eteen. Eipä ole tehty asialle yhtikäs mitään. Yksittäisiä nettisivuja ei voida kuulemma manuaalisesti tarkastaa, vaan täytyy odottaa että automaattinen tarkastusharava käy läpi nettisivuja ja sitten kun arpa osuu omalle kohdalle niin tarkastus tehdään. En pysty käsittämään miten hiton vaikeaa ja haastavaa se voi teknisesti/ajallisesti olla tarkastaa pikaisesti yksi tietty domain.

Odotin koko ajan milloin McAfeen heleä-ääninen asiakaspalvelija tokaisee Ymmi Hinaajan äänellä, että "Kuule Olli, kun mä en nyt voi sulle tässä nettisivujen tarkastajaksi muuttua. Ei se yhteiskuntakaan pyöri niin että me vaan alettais yksittäisiä nettisivuja tarkastamaan. Kohtahan sitä kaikki olisi vaatimassa." Ja asiaan kuuluva velmumainen irvistys siihen perään. Jännä homma, että kuitenkin tuo tarkastaminen onnistuu (ilmeisesti) kaikkien kansanedustajien hakkeroitujen vaalisivujen osalta. Joskus vaan olis kiva, kun olisi vähän enemmän vaikutusvaltaa näihin asioihin.

Tämä on aiheuttanut jo sen verran vaivaa ja harmia, että pakko on nostaa kädet pystyyn, vaihtaa domain kokonaan ja suunnata energiaa johonkin muuhun kuin tämän setvimiseen.

Sellaista. Jatketaan :)

And for my english clients:

My website domain changes from this day (March 6th 2014) on. New domain is www.ollijantti.fi

Zemiä!

Hommasin itselleni (sisä)treenikengiksi ZEMgearin Ninja Split Toe-kengät, jotka ovat erittäin mukavat ja kevyet tossumaiset kengät. Pitävien ja kulutusta kestävien pohjien ansiosta ne soveltuu oivallisesti myös ulkokäyttöön. Oikean koon valinta on erityisen tärkeää, koska kengissä ei ole mitään erillisiä kiristysnauhuja tai muita systeemeitä. Joustavan rakenteensa ansiosta ne muotoutuu monen muotoiseen jalkaterään. Kenkien on tarkoitus olla niin istuvat etteivät ne pääse pyörimään jaloissa.

Kuva: www.amazon.com

Kenkien suunnittelussa on lähetty hakemaan maksimaalista tuntumaa alustaan sekä niiden käyttämisen helppoutta ja keveyttä. Itse tykkään käyttää kenkiä eri toten salilla, säkkitreenailussa ja kuntopyöräilyssä (jos ei ole lukkopolkimet käytössä). Kesällä näillä tulee varmasti tepasteltua pihalla ihan vapaa-ajallakin. Tutustu ja tykästy!

www.onnisport.fi