Kahdeksan vuotta sitten juoksin puolimaratonin Varkaudessa ja nyt juoksin taas :) Edellisellä kerralla tein siellä myös oman ennätykseni puolikkaalla (1.32.23) ja kova kytö oli taas parantaa aikaa. Olen kyllä puolikkaita juossut vuoden 2006 jälkeenkin, mutta ne ovat olleet treenilenkkejä eikä niinkää kisasuorituksia.
Kisapäivästä oli ennustettu tulevan lämmin ja sitä se tosiaan oli. Lämpötila huiteli vajaassa +30´C asteessa ja koitinkin saada edeltävinä päivinä tarttumaan kroppaan mahdollisimman paljon nestettä ja energiaa. Kisa-aamuna olo oli hyvä ja meninkin jo hyvissä ajoin mestoille verryttelemään.
 |
| Sukat suoriksi ja nauhat tiukalle |
 |
| Keli oli sen verran kuuma, että piti vaan toivoa hiljaa mielessä ettei tarttisi tulla reitiltä pois lanssin kyydillä... |
Kello 10.50 kuuluttaja kokosi kaikki juoksijat lähtöviivan taakse ja itselläkin alkoi syke olemaan 110-120bpm ihan vaan pelkästään seisoskelemisesta :D Nappasin yhden geelin pari minuuttia ennen starttia antamaan vähän lisäenergiaa, jotta pysyisin alkukilometrit hyvin kärkiporukan mukana. Ajattelin vetoporukan koostuvan pääosin 10.5 km:n juoksijoista ja suunnitelmana oli katsella ekan kierroksen ajan millaista vauhtia pystyisin pitämään yllä.
Paukku saatteli juoksijat matkaan kello 11.00 ja vauhti nousi heti ekojen kilometrien ajan melko meneväksi. Pari ekan kilsan matkan tulin suurinpiirtein kärjen tuntumassa ja tiesin heti, että vauhti oli liian kova. Pohkeet alkoivat mennä tukkoon, sykkeet oli tapissa, hengitys epätasainen ja juoksurytmi liian repivä. Oli siis himmattava vauhtia ja otettava oma vauhti/tahti haltuun. Sykkeet tasaantui pian 170bpm tienoille ja sain hyvin rytmistä kiinni. Alun nykäisyn paino tuntui kuitenkin vielä jaloissa. Noin kuuden kilometrin kohdalla aloin tuntea oloni jo hyväksi. Keli oli paahtava ja koitin valita juoksulinjan aina tien varjoisalle puolelle. Vaikka nestettä oli tankattu hyvin, niin päätin ainakin koittaa napata pari mukia juotavaa joka huoltopisteeltä.
 |
| Banaania, rusinoita, suolakurkkuja, vettä ja urheilujuomaa. Ei kai sitä juostessa muuta tarvitse :) |
Eka kierros meni muistaakseni 44min 37s vauhtia, joten ennätysvauhdissa mentiin. Otin tässä vaiheessa yhden geelin ja pyrin juomaan edelleen jokaisella huoltopisteellä pari mukia juotavaa. Jätin suolakurkut ja banaanit suosiolla syömättä, koska energiaa tuntui olevan hyvin eikä kramppeja tuntunut. Noin 11.5 km:n kohdalla tuli todella vahvat kylmät väreet ja ajattelin, että mitenköhän tässä käy. Jalkapohjissakin alkoi kihelmöimään, mutta muuten vauhti pysyi hyvin päällä. Nesteet tuntui imeytyvän hyvin, joten eikun jalkaa toisen eteen.
15 km:n kohdalla kiristin vähän tahtia ja sain poimittua yhden päänahan kiertotielle käännyttäessä. Kun jäljellä oli enää n. 4 km laskin päässäni, että 4min/km vauhdilla saattaisin päästä alle 1h 30min. Keli oli kuitenkin kuuma ja parin kilometrin tiukempi veto voisi viedä puhdin pois niin pahasti, että loppumetrit tultaisiin konttaamalla. Päätin pitää saman vauhdin yllä ja kokeilla nostaa vauhtia aina välillä. Tällä suunnitelmalla ainakin varmistaisin oman ennätyksen.
Vatuskia sivuava hiekkatie ja reitin ainoa kunnon nousu hapotti aika paljon enemmän kuin ekalla lenkillä, mutta sain siinä kirittyä jopa edellä olevaa hieman kiinni. Noin 19 km:n kohdalla saavutin vielä yhden edellä olevan ja sitten ohituksen jälkeen päästelin lopun niin kovaa kuin kroppa antoi periksi. Kello pysähtyi aikaan 1.30.41 ja juoksu meni mielestäni nappiin :)
Olin vähän yllättynyt kun tuolla ajalla irtosi miesten kuntosarjan voitto! Viime vuosinahan kuntosarjassakin ollaan menty kärjessä reippaasti alle 1h 30min.
 |
| Maali |
 |
| Palautuminen käyntiin ehkä parhaimman makuisella valmispalkkarilla |
|
 |
| Saunomisten jälkeen suuntasin syömään Ravintola Tyyskänhoviin. Kyseinen rakennus oli aikoinaan mm. lastentarha "Muksula", jossa olin itsekin 80-luvulla tekemässä kolttosia. Paljon hyviä muistoja tuosta paikasta! |
 |
| Pastaa ja jauhelihakastiketta. Kerrankin oli lihan määrä kastikkeessa kohdallaan ;) |
|
 |
| Kuten jääkiekossa niin myös juoksussa mennään torille voiton juhliin. Palkintojen jako tapahtui Päiviönsaaren lavalla. |
|
|
|
 |
| Herrat nro 1. ja 2. kättelevät hyvän juoksukisan päälle. (Kuva: Sari Jäntti) |
 |
| Varkaudessa tapahtui muutakin urheilullista kyseisenä päivävä. Päikkärin torilla oli menossa katusählyturnaus, jota tuli seurattua palkintojen jakoa odotellessa. |
 |
| Killuttimet kaulassa kotia kohti! Ens vuonna uudestaan? |
Tapahtuma oli hyvin järjestetty ja huolto pelasi moitteettomasti. Tavarapalkinnot oli hyödyllistä kamaa (Haglöfsin buffi, lisäravinteita ja juomapullo), joten sekin lämmittin auringon lisäksi mieltä. Itse pidän Varkauden puolimaraton reitistä sen profiilin vuoksi. Korkeuserot ovat pieniä, joten se auttaa jo osaltaan tasaisen suorituksen tekemiseen.
Kiitokset myös kotiväelle kannustuksesta reitin varrella :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti