Kohti uutta vuotta!

Uusi vuosi ja uudet kujeet! Otimme uuden vuoden vastaan Savon sydämessä. Iltaan kuului hyvä porukka, kohtuudella juomaa, bensaa, dynamiittia, raketteja jne. :) Puolen yön aikaan käväistiin sitten vielä katsomassa Varkauden keskustassa ilotulitus, joka oli näyttävä! Vaikka oltiin kuvaamassa ja katsomassa ilotulitusta melko lähellä, niin Peetu ei ollut paukkeesta moksiskaan.

Porukkaa on kerääntynyt Pirtinvirran sillalle ottamaan vuotta vastaan.

Laskuhommia

Sain vihdoin avattua myös laskukauden 29.12 Kasurilassa. Lunta riitti ja rinteitä oli jo mukavasti auki. Piippua lumetettiin, joten sitä ihanuutta ei vielä tällä kertaa päässyt treenaamaan. Lämpötila oli juuri passeli (n. -5´C) ja laskemisesta todellakin nautti. Näkyvyys oli puolestaan hieman utuinen johtuen osittain tykityksestä ja pienestä tuulesta. Vuoden ekat laskut on aina pientä hakemista eikä mitään kovinkaan kummoista tule edes yritettyä. Innostuttiin Jaskan kanssa kuitenkin neppailemaan yhdestä pikkuboksista jopa parit voltitkin. Tästä se taas lähtee!

Kännykällä otettu foto Kasurilan utuisesta menosta.

Lopuksi vielä kaverin tekemä bongaus eräästä viime vuoden Slammerista:

"Slammer 5/2009 sivu 54 Heppu Pentin haastattelu:
K: Paas kertoen Snowboarding Finnish Openin hurjin hetki?

V: Polttarisankari smurffin puolitoista takajykää cornerista flätille niskoilleen, huhhuh..."

Heh, kukahan lie ollut Finnish Openissa laskemassa smurffiksi pukeutuneena? :D Korjataan tuota Heppu Pentin antamaa kommenttia sen verran, että kyseessä oli puolitoista mäkkäriä ja selälleen! :)

Jouluräyhä

Kääntölässä kajahtaa! Käväisin vielä joulun alla (22.12) tekaisemassa kuvauskeikan Jouluräyhän merkeissä. Kyseinen tapahtuma järjestettiin Varkauden Next Stepissä (Nekkarissa). Kööriä oli mukavasti paikalla ja sällit heitti hyvät setit lavalla! Jucci Manen ja Markku Let G:n keikan aikana taisi kaatua yksi monitorikin ja tippu yksi lamppu katosta :) Noh, se kuuluu välillä asiaan, kun esiintyvä artisti pistää parastaan.

Yllätyin 500D:n kohinatasoista ISO1600:ssa, jolla pääosin kuvasin keikan. Kohinaa oli havaittavissa huomattavasti vähemmän kuin nelisatasessa. Linssinä nokalla oli 50mm f/1.8. Kuvat oli tarkoitus saada nopeasti verkkoon, joten jouduin säätämään ne läppärillä. Tästä johtuen voi käsittelyn osalta esiintyä pieniä epätarkkuuksia. Esiintymispaikan valot oli myös huonot. Valot oli sijoitettu liian matalalle ja tehoja oli liikaa. Kuvatessa sai olla skarppina, ettei paidat/ihoalueet palaneet puhki tai sitten puolestaan alivalottunut muuten.


Jucci Mane


Markku Let G


DJ Ste-e-stedy aka Telly Tel aka Step by step


Markku ja fani.


Jucci & Markku

Juccin Manen ja Markku Let G:n musiikkia voit käydä tsekkaamassa --> www.myspace.com/markkuletgjuccimane

-----------------

Mukavaa Joulua kaikille! Muistakaahan pistää työrukkaset naulaan, nauttia joutenolosta ja makoisasta ruuasta! Näin ainakin itse meinasin tehdä ;)

Viissatane

Joulu alkoi täällä jo ennen varsinaista kalenterin sanelemaa juhlaa, kun posti toi tullessaan uuden kameran! Parin viikon odottelun jälkeen pääsin vihdoin tutustumaan uuteen perheenjäseneen ja erittäin mielekkäältä laitteelta tuntuu. Kooltaan hieman 400D:tä isompi runko istuu käteeni selvästi paremmin. Nappien paikat rungossa aiheuttaa oletetusti vielä vähän hakemista, mutta pian niihinkin tottuu.

Mitäs tämä päivitys toikaan tullessaan? (400D -> 500D)

-Kameran dimensiot kasvoi 127 x 94 x 65 mm -> 129 x 98 x 62 mm, jonka itse koen etuna. -500D on 400D:tä aavistuksen kevyempi 516g -> 480g.
-Pikselit hyppäsi 10.1 -> 15.1 (effective), joka ei itselle ollut niinkään merkityksellistä. Tosin antaa se taas enemmän pelivaraa rajaamisen suhteen. Pyrin kuitenkin aina rajaamaan mahdollisimman hyvin jo kuvaushetkellä.
-Prossu päivittyi Digic 2 -> Digic 4
-1080p HD-video on mielenkiintoinen uusi ominaisuus kamerassa! Puutteena automaattitarkennus kuvattaessa. Käsipelinä siis mennään.
-ISO 100-3200 (laajennettavissa 12800 asti). 400D:n herkkyyskattona siis ISO1600. En tosin usko että noin korkeita ISO-arvoja tulen käyttämään, mutta onhan se hyvä olla olemassa pahan päivän varalle.
-Sarjakuvaus kasvoi 3fps (10 RAW / 27 jpeg) -> 3.4fps (9 RAW / 170 jpeg). Liikkuvaa kohdetta kuvaavalle tämä tulee plussana. Fps merkkaa itselle enemmän kuin noiden kuvien määrä, koska sarjat joita otan ovat yleensä 5-10 ruutua.
-Isompi ja tarkempi Lcd-näyttö. 2.5" (270k) -> 3.0"(920k!). Mukavana lisänä Liveview. Vaikka kuvaus tapahtuukin toki pääsääntöisestä perinteisen etsimen kautta, niin on ollut jotain tilanteita joissa Liveview olisi ollut tarpeellinen. Ehdottomasti siis plussaa.
-Muistikortti muuttui CF:stä -> SD:ksi. Ei juurikaan käytännön merkitystä. Paitsi että joutuu lähtemään korttiostoksille.
-HDMI-liitäntä.
-Kohinanpoisto-toiminto (säädettävä). En ole vielä testannut toimivuutta, mutta ehkäpä ihan hyvä ominaisuus vaativia kuvaustilanteita varten.

Vaikka flunssa on nyt meinannut viedä virtaa pois miehestä, niin lauantaina tuli kuvattua melko ahkerasti. Aamulla uhkasin pakkasherraa tekemällä lenkin täällä Pikisaaressa kuvaillen talvea. Illalla sitten otettiin Peetusta studiokuvaa.




Studiokuvissa käytin kahta salamaa ja heijastavaa varjoa. Kuvasin Peetun kuvat Fujinon 35mm f/2.8 manuaalitarkenteisella linssillä.

Herr Doktor

Kuvan idea lähti tästä jylläävästä sikainfluenssasta sekä eräästä todella hienosta valokuvasta joka sattui silmiini viikonloppuna. Ajattelin pitkästä aikaa tehdä vähän enemmän käsittelyä saaneen kuvan, jossa fiilis olisi synkänpuoleinen. Moni näkee varsinkin hammaslääkärit painajaisissaan samanlaisina pelottavina ilmestyksinä kuin oheisessa kuvassa. Itselle jäi ainakin kammo hammaslekurin käsittelystä armeija-aikana enkä mennyt pariin vuoteen lainkaan edes tarkastuksiin :) Myöhemmin tosin löysin erittäin taitavan legotohtorin, joka sai taas palautettua luottamuksen kyseistä ammattiryhmää kohtaan.

Kuvausten valaistus oli suht simppeli. Käytin paria kuumaa spottia, sekä rengassalamaa. Linssinä sama mitä käytin aiemmissa sumukuvissakin eli Canon EF 35-70mm. Ihon fiksaus tehty photarissa ja sävytys+terävöitys lightroomissa. Yhteensä aikaa meni käsittelyyn reilut pari tuntia.


Ottaisitko rokoitteesi tältä herralta?

Photographie & Portfolio

Kävin läpi vielä noita Pariisin reissun kuvia, koska nyt on lähipäivinä ollut sellainen fiilis, että sinne olisi päästävä takaisin :) Kaupungissa on vielä niin paljon nähtävää, tutkittavaa, koettavaa ja kuvattavaa, että sellainen viikon reissu kelpaisi oikein mainiosti. Tosin ei nyt taida taloustilanne antaa moiseen periksi. Onneksi on sentään reilut 1200 kuvaa tallessa edellisestä käynnistä joiden avulle sinne voi taas tehdä aikamatkaa.



Pariisilaispoika istua nakotti kirjansa kanssa Montparnassen metroaseman liepeillä ja katseli vieressä ollutta karusellia.


Tässä olimme juuri jääneet pois metrosta Bir-Hakeimin pysäkille. Oli iltapäivä ja asemalla normaali ihmisvilinä.


Seine ja Eiffel. Ylitimme jokea Pont de Grenellen siltaa pitkin. Edessä näkyvä silta on nimeltään Pont de Bir-Hakeim ja sijaitsee siis samannimisen metroaseman vieressä.


Louvren portaikot oli korkeita ja jylhiä.


Lisää Louvren portaikkoa.


Päivitin myös hieman portfoliotani. Siivoisin sieltä vanhempia kuvia pois sekä lisäsin pari uutta ruutua. Tein myös pari kuvaa täysin uusiksi, koska aiempi kuvankäsittely tökkäsi silmään aika pahasti. Sivuille on tulossa myös erillinen asiakassivu, josta asiakkaat voi käydä katsomassa omien kuvaustensa tuloksia salasanan avulla. Tämä siis on vielä työn alla, mutta ilmestynee sinne lähiaikoina. Etusivulla näkyy jo nyt Asiakassivut-linkki, mutta siitä ei vielä kannata välittää.

Suurkisa 2009 (harrastajasarja)

"Ohhoh!"; oli ensimmäinen sana joka suustani pääsi, kun avasin joulukuun Kamera-lehden. Aloin katsomaan oliko vuoden 2009 Suurkilpailun harrastajasarjaan lähettämäni foto (Pariisin varpunen) saanut mainintaa. Yllätys oli melkoinen, kun kuva löytyikin sijalta numero uno! Mahtava juttu :) Suuret kiitokset Kamera-lehdelle sekä tuomaristolle, jossa vaikuttivat: Vuoden muotokuvaaja Irina Kolomijets, valokuvaaja/kouluttaja Tiina Puputti, päätoimittaja Pekka Punkari ja toimittaja Asko Vivolin.

Tässäpä vielä voittoon yltänyt otos isommassa koossa, sekä tuomariston kommentit:

"Kuvassa on vahvaa uskonnollisuuteen viittaavaa symboliikkaa: hieman alaviistosta kuvattuna varpunen siivet levitettyinä on asennoltaan "vapahtajamainen ja sanomaa tukee myös taustalla näkyvä uskonnollinen rakennus. Kuva on kiehtova rauhallisen ja harmonisen värimaailman sekä keskeissommittelun takia. Katsojan katse keskittyy vain ja ainoastaan kuvan pääkohteeseen. Kuvassa on myös kaunis valo: kohteen takaa tuleva pehmeä vastavalo tuo kauniisti esiin varpusen siipien läpikuultavuuden. Tuomaristo ihastui myös kuvan nimeen, jossa on symboliikkaa viittauksena laulajatar Edith Piafiin, "Pariisin Varpuseen"."

Tämähän tarkoittaa myös sitä, että kalustoon tulee nyt muutoksia :) Harrastajasarjan voittajalle on luvassa Canon 500D, joka pääsee nyt varmasti hyvään kotiin.

Canon 500D on siitä mielenkiintoinen uutuus, että siitä löytyy myös videokuvausmahdollisuus (1080P). Saa nähdä mitä kaikkea käyttöä sille keksii. Kunhan saan uuden rungon kovaan käyttöön, niin laitan sitten juttua blogin puolelle.

P.S: Kävin jo tänään liikkeessä hypistelemässä runkoa ja ote vaikutti heti passelilta. Nappien paikat on taas siirtyneet, joten hutipaineluita varmasti alussa tulee. Innolla odotan kuitenkin uutta runkoa saapuvaksi!

Leffaa ja lukemista

The Great race - Suuri kilpa-ajo

Ohukaisen ja paksukaisen (Stan Laurel & Oliver Hardy) muistolle tehty elokuva on Blake Edwardsin mestaritekele vuodelta 1965. Olen katsonut kyseisen elokuvan varmasti kohta parikymmentä kertaa elämäni aikana ja päätin katsoa sen taas, koska Sari ei sitä ollut vielä nähnyt.

Elokuva kertoo siis autokisasta, joka starttaa New Yorkista ja päättyy Pariisiin. Pahimmat kilpakumppanit Leslie (Tony Curtis) ja Professor Fate (Jack Lemmon) sotkeutuvat matkan varrella kaikenlaisiin hankaluuksiin...jääkarhuista kuninkaan kruunajaisiin. Lisäksi kisaan mukaan ängännyt viehättävä reportteri Maggie Dubois (Natalie Wood) lokkeilee vuorotellen miesten tiimeissä, koska hänen autonsa levisi jo kisan alkumetreillä. Määrätietoinen nainen kuitenkin on päättänyt selvitä kisan loppuun keinoja kaihtamatta. Sivurooleissa nähdään myös nuori "Columbo" eli Peter Falk, joka näyttelee Professor apupoikaa Maxia. Oleellinen hahmo elokuvassa on myös Leslien kalju ja karski mekaanikko Hezekiah, jota näyttelee Keenan Wynn. 2h 33min kestävä elokuva on viihdyttävä alusta loppuun ja sopii kaikille perheen silmäpareille.

Elokuva oli oman aikakautensa kalleimpia tekeleitä. Budjetti oli 8 miljoona dollaria, joka nykyrahassa vastaa n. 53 miljoonaa dollaria. Jos et ole kyseistä elokuvaa vielä nähnyt, niin suosittelen ehdottomasti katsomaan!


Leslie, Maggie ja Professor Fate Pariisissa.


Yksi elokuvan kiintopisteistä on proffan Hannibal 8, josta löytyy kaikki herkut nosturista tykkiin. Warner Brosin rakennuttama auto on käsintehty ja kustannukset olivat 150000 Dollaria (n. 1000000 dollaria nykyrahassa).
Autosta löytyy Corsairin 6-sylinterinen mylly ja 3-lovinen manuaalivaihteisto. Kaikki neljä takapyörää ovat vetäviä (ketjuvälitteisiä). Todellinen taidonnäyte!


Jack Lemmonin toinen rooli oli hauskan kännisen Potsdorfin kruununperillisen osa. Leslien vasemmalla puolella oleva kalju viiksekäs mies on luottomekaanikko Hezekiah.


Professor Fate ja Max.


Marilyn Manson - Helvettiin ja takaisin

Tuli taas lukaistua yksi musiikkimaailman nide lisää ja tällä kertaa valitsin luettavaksi poikkeuksellisesti sellaisen henkilön, jonka musaa ei kovinkaan paljon ole tullut kuunneltua.

Tämä on Neil Straussin ja Marilyn Mansonin (Brian Warner) työstämä teos, joka raottaa ovea Brianin elämään sekä bändiin. Ujo kristillinen pikkupoika on kokenut elämänsä varrella melkoisen muodonmuutoksen hämmennystä aiheuttavaksi persoonaksi. Kirja oli mielenkiintoista luettavaa ja pidin varsinkin siitä, että kohdehenkilö kertoo pääosin itse tapahtumista ja elämästään eikä joku muu kirjailija. Brian mietiskelee syitä ja seurauksia tapahtumista elämässään ja niiden vaikutusta siihen miten hän on kasvanut sellaiseksi kuin on. Kirja on tosiaankin K18-matskua ja voi olla melkoisen häkellyttävää luettavaa. Sanoja ei säästellä eikä varsinkaan kaunistella. Jos haluat lukea "hieman" erilaisen tarinan, niin tässäpä on kirjasi.

Sumuisia maisemia

Talvi se tuli ja meni. Tai no, ainakin väliaikaisesti talvi on tuntunut ottaneen aikalisän. Eilen (ke) aamulla oli tosi topakka sumu koko kaupungissa, joten ajattelin suunnata aamupäivästä kuvaushommiin. Pyörin lähinnä sataman alueella, koska sumu teki järvestä ja puistoista todella hämyisän/mielenkiintoisen. Koko järvi näytti ihan maidolta, koska sumu peitti näkyvyyden lähes täysin.

Kuvasin koko reissun töistä lainaamallani 35-70 millisellä Canonin (EF) lasilla, joka on nököttänyt firman kaapissa vuosituhannen alusta saakka. Testasin samalla minkälaista jälkeä sillä saa aikaan. Jälki on täydellä aukolla pehmeää, mutta pari aukkoa pienennettynä alkaa piirto olla jo ihan mukiin menevää. Väriaberraatiota esiintyy kuvissa jonkin verran ja tuo polttoväli on vähän ahdas kroppikennoiselle kameralle ainakin sisätiloissa. Kyllähän tuolla paremman puutteessa kuvailee. Tein myös aiemmin pari potrettikuvauskeikkaa kyseisellä lasilla.

Pyromaani

Pyromaani, tuo perinteeksi jo muodostunut Savonia Ammattikorkeakoulun risteily kutsui taas tähän aikaan vuodesta ja vielähän sitä jaksoi seniorijäsenkin mukaan kammeta! Aivan loistava reissu tehtiin täpötäyden bussin voimin. Kyseinen keikka on suosittu myös vaihtareiden keskuudessa, koska näin he pääsevät tutustumaan Suomalaiseen risteilymeininkiin, sekä näkemään samalla sekä Suomen, että Ruotsin pääkaupungit. Tällä kertaa porukkaa oli mukana mm. Nigeriasta, Puolasta, Belgiasta, Venäjältä, Ranskasta ja toki Suomesta.

Pari päiväisen reissun aikana syötiin hyvin, juotiin vielä paremmin, tanssahdeltiin, kiusattiin julkkiksia (Salkkareiden Joonatania :)) sekä käytiin seikkailemassa Tukholman keskustassa. Laivalla nautittujen pihvien ja viinien vastapainoksi käväistiin Sergelin torin Burger Kingissä pikaisella ruualla ja suunnattiin sitten Pickwickiin Heinekenille. En tohtinut ottaa reissuun järkkäriä mukaan, vaan tyydyin ottamaan mukaan Canonin ja Kodakin pokkarit. Kaikkien muiden tilannekuvien lisäksi kuvasin Tukholman katukuvaa.





Ensi vuonna onkin kyseisen reissun juhlavuosi ja saa nähdä pääseekö sitä taas lähtemään mukaan. Kiitokset kaikille matkatovereille! ...JYRÄ!!! :)

Treenikuulumisia

Talvi on tullut ja sitä myöten ovat fillarilenkitkin ulkona vähentyneet. Talvisin pyöräilyyn tulee otettua tuntumaa polkemalla enimmäkseen lenkkejä ergolla, sekä jonkun verran jäykkismaasturilla. Koitan talvisin pitää kuitenkin hieman taukoa varsinaisesta pyöräilyharrastuksesta, että sitten olisi taas keväällä kovempi hinku päästä metsäpoluille.

Talvella parasta ulkoliikuntaa on ehdottomasti lumilautailu! Paikallinen Myllymäki (www.myllymaki.com) ei ole vielä avannut oviaan tälle kaudelle ja sivutkin näyttävät olevan päivittämättä. Nykytrendin mukaan nuo hiihtokeskusten porukatkin tuntuvat lakkoilevan, joten saa nähdä milloin pääsee korkkaamaan tämän kauden. Viime viikolla tuli ensimmäistä kertaa lähes yhdeksään vuoteen pieni kipinä kokeilla taas hiihtoa. Näinköhän sitä joutuu suksetkin hommaamaan?



Salilla on myös tullut treenattua. Teen yleensä kolme jakoisella ohjelmalla. 1. Päivä: Rinta-Hauis, 2.päivä: Olkapäät + ojentajat, 3.päivä: Jalat + Selkä. Vatsoja satunnaisina päivinä. Punttien kolistelun lisäksi olen testaillut muutamaa uutta juttua aerobisissa treeneissä. En ole mikään juoksumaton ystävä, mutta pitkästä aikaa olen koittanut hyödyntää sitäkin. Olen tehnyt kolmen lajin treeniä siten, että ensin juoksua matolla, sitten soutua soutulaitteessa ja lopuksi lenkki kuntopyöräergolla. Jännä huomata miten alkaa uusia lihaksia kipeytymään, kun treeniä hieman muuttaa. Varsinkin soutu on laji, jota ei kovinkaan usein tule harrastettua. Treeni kokonaisuudessaan nostattaa sykettä hyvin ja antaa ärsykettä koko kropalle.



Netissä on monessa paikkaa tullut vastaan 100 Burpee challenge, joka alkoi vaikuttamaan mielenkiintoiselta. Burpee on näin Suomalaisittain "yleisliikkeenä" tunnettu liikesarja. Yksi toisto on seuraavanlainen: (Alkuasento seisoen) - kyykkyyn - punnerrus - kyykkyyn - hyppy. Simppelin kuuloista, mutta koitappa tehdä noita 100 toistoa mahdollisimman puhtaasti ja nopeasti. Veikkaan että hiki irtoaa kovempi kuntoiseltakin kaverilta.

Tästä mallia

Näitä on aiemmin tullut tehtyä mm. potkunyrkkeilytreeneissä. Tiesin että liike on pitkän päälle tehtynä rankka, mutta ehkäpä noista sadasta selviäsi kolme tai neljä taukoa pitämällä. Ei muuta kuin testaamaan!

Ekat parikymmentä toistoa sai aikaan jo mukavan hengästymisen ja syke huiteli lähellä 160. Neljän kymmenen toiston jälkeen alkoi jo tulla epämukava olo ja ekan kerran käväisi mielessä, että pitäisikö jättää jo kesken :) Pahimmat tuntemukset oli varmasti jossain 50-60 kantturoilla, koska toistoja on jo melko paljon takana, mutta suurinpiirtein saman verran edessäpäin! Sadannen toiston päättävä hyppy tömähti lattiaan sekkarin näyttäessä 7min 26sek, johon olin erittäin tyytyväinen. Tavoite oli koittaa päästä alle 10 minuuttia.

Homma oli kyllä erittäin raskas! Toistosarjat meni näin: 21,10,11,10,12,10,10,11,5. Väleissä pidin n.10-15 sekunnin tauot. Lopussa alkoi tulla jo veren maku suuhun ja henkitorvea korvensi aika mukavasti. Piti ihan tovi huilia, että sain muut treenit tehtyä loppuun :) Noh, onpahan nyt tehty eikä tarvitse kyllä ihan hetkeen uudestaan kokeilla.

Treenauksen olennainen osa on myös riittävä palautuminen ja rentoutuminen . Tänään startataan kohti Tukholmaan risteilyn merkeissä ja luulenpa että sykettä tulee nostettua tuolla reissulla pelkästään tanssilattialla! :)

Eräjormailua i Sverige

Taannoin pidettiin armeijakurssikavereiden kanssa saunailtamat ekaa kertaa 8,5 vuoteen. Siinä Tsekkiläistä olutta siemaillessa tuli juttua Ruotsin lapissa järjestettävästä vaellustapahtumasta Fjällraven Classicista. Kyseessä on siis ensi elokuussa järjestettävä 110 kilometrin pituinen vaellus, joka olisi tarkoitus suorittaa kahden vuorokauden aikana. Muistot armeijan rinkan aiheuttamista hiertymistä sekä niska-/selkävaivoista olivat jo sen verran unholaan jääneitä, että ajatus osallistumisesta tapahtumaan alkoi tuntumaan hyvältä. Saanpahan nyt uuden rinkkanikin testiin sitten tositoimissa. Pari vuotta se on tuossa vaatehuoneessa odottanut parempaa käyttöä kuin satunnaista matkailua kotisavoon ja takaisin :) Saimme viime kuun loppuun mennessä kasattua neljän miehen joukkueen, jolla ilmoittauduimme mukaan kisaan.

Ensi kesänä onkin sitten maastopyöräilyn lisäksi luvassa sykettä nostavaa jotostelua Suomen luonnossa. Onneksi oma rinkka istuu selkään "hieman" ergonomisemmin kuin rinkka mallia Ljk. Kuoripuku löytyykin jo ennestään, mutta luulempa sijoittavani rahaa uusiin kenkiin. Jo 8 vuotta palvelleet Salomonit ei taida enää olla niin kovassa iskussa, että uskaltaisin niillä lähteä tepastelemaan pidempää vaellusta.

Kovia kokeneet Salomonit


Armeijamuistoja vuosituhannen vaihteesta. Mies 70kg, rinkka vajaa 60kg. Edessä 120km pitkä sissikeikka Turkkusen lähimaastossa. Vieläkin muistaa kuinka "mukava" reissu oli :)


Pakko laittaa vielä yksi kuva armeijareissulta. Tässä hiihdellään käsivarressa lähellä rajaa. Kelit vaihtui aurinkoisesta melkein nollanäkyvyyteen vajaassa 20 minuutissa. Nukuttiin lumiluolissa, kalastettiin ja ammuttiin poro syötäväksi. Yksi parhaita eräreissuja mitä olen tehnyt vaikka koville välillä ottikin. Tähän reissuun liittyy myös yksi pahimmista valokuvaukseen liittyvistä takaiskuista. Reissuissa mukana kulki aina porukoideni vanha Hanimex 35ES filmipokkari. Asensin kameraan uuden filmirullan juuri ennen lähtöä. Kamera kulki hyvin suojattuna koko reissun ajan ja kuvasin upeita maisemia/tilanteita joita kohdalle sattui. Kotiuduttua kiikutin kameran filmeineen valokuvausliikkeeseen ja fiilistelin mitä matskua oli tallentunut. Meinasi isolta mieheltä itku päästä, kun kuulin ettei rullalla ollut kuvan kuvaa! Filmi oli jostain syystä irronnut kelaustapista eikä filmi ollut liikkunut ollenkaan. Silloin konkretisoitui sanonta "V*tuttaa niin ettei veri kierrä". Noh, onneksi saman partion kavereilla oli kameroita matkassa joilta sitten sain parhaita otoksia. Yllä oleva kuva on muistaakseni radistitoverini Hannun ottama. Pakko oli säätää värit pois koska jostain syystä värit tässä oli melko kamalan sävyiset.

Jep, näistä muisteloista täytyykin alkaa suunnittelemaan jo ensi vuoden koitoksia! :)

Alkumetrit Omppumaailmaan

Noniin nyt on reilu viikko takana tutustumista Maciin ja alkusäätämisten jälkeen käyttökokemukset ovat olleet odotusten mukaisia eli positiivisia :)

Alkukompuroinnilta ei tosin vältytty tälläkään kertaa. Ongelmia piisasi lähinnä netin kanssa, enkä saanut sitä toimimaan kirveelläkään Mac minin kautta, vaikka Pc:n kautta se pelasi moitteetta. Syyksi selvisi lopulta yhteensopimaton modeemi (Telewell TW-EA501 ver.1). Tilalle hommasin sitten TW-EA510 ver.3:n, josta löytyy nyt myös Wlan. Henkimaailman hommia nämä tietotekniset ongelmat välillä kyllä ovat.

Itse laite on mukavan pieni ja erittäin hiljainen! Sähkölaskukaan tuskin kasvaa näillä virrankulutuksilla: Täysi kuorma 42W, Valmiustila 20W, Nukkumistila: 2W, Virta pois kytkettynä 2W. Laitetta ei siis kannata edes sammuttaa. Mac Minin mukana ei tule näppistä/hiirtä, joten tuuppasin kiinni tuon Logitechin langattoman settini. Hyvin pelaavat vielä, joten en vielä ajatellut sijoittaa omppulogoiseen nappularivistöön ja jyrsijään.

Lumileopardin käyttis on tosiaan pirun mukava käyttää. Aiempaa kokemusta itsellä on lähinnä Tigerista, joten pientä vertailua pystyy tekemään. Kaikkia Tiikerin ominaisuuksia en edes tiedäkään, mutta ainakin ulkoasu on saanut kasvojenkohotuksen. Vaikka ikkunakäyttistä onkin lähes aina tullut käytettyä, niin Snow Leopardin kärryille pääsi nopeasti. Windowsiin verrattuna kaikki tuntuu olevan paremmin esille ja jos joku tiedosto on hukassa, niin Spotlight auttaa sen löytämisessä. Vanhoja tottumuksia Xp:sta ei pysty eikä tarvitsekaan karistaa pois, koska työssä joutuu joka tapauksessa tekemään sillä hommia. Lisäksi perheen muissa koneissa rullaa vielä Winukka. Tosin asensin tuohon omaan reissuläppäriini LeopardXp:n, joka siis muuntaa Xp:n OS X Leopardin tyyliseksi.

Jos moisen haluat asentaa niin se onnistuu erittäin helposti. (Myös sen poistaminen on helppoa).

1. Tee varmuuden varalta palautuspiste Windowsiin.

2. Lataa Leopardxp: Download Brico Transformation Pack - LeopardXP - Link 1

3. Pura ja asenna.