Finntriathlon Joroinen 2015

Jos jokin kisa on joskus mennyt nappiin, niin se oli kyllä tämä :) Todella huojentavaa sanoa nyt noin, koska mm. Vanajanlinnan uintiosuus jätti jälkeensä aika paljon työmaata ja sitä tässä on viimeinen kuukausi koitettu rakentaa todenteolla paremmaksi.

Valmistautuminen
 

Valmistautuminen kisaan meni yhtä vatsatautista viikonloppua lukuunottamatta suunnitelmien mukaisesti. Mukavana yllätyksenä sain vihdoin heinäkuun alussa hommattua itselleni tempopyörän ja ehdin sen jo aika mukavasti sisäänajamaan kisaa varten. Vauhti tuntui heti nousseen taas pari napsua uuden pyörän myötä ja innolla odottelin, että pääsen sillä ensimmäistä kertaa viivalle.

Aikakone

Koska avovesi elementteineen (tuuli, aallokko, näkyvyys, yms.) oli ollut tähän asti uinnin ongelmakohtina, niin niitä alettiin työstää sitten paremmiksi. Myös nuppi oli saatava pysymään tekniikan lisäksi paremmin kasassa. Pidettiin mm. mökillä treeniviikonloppu, jossa appiukkoni pyöritti moottoriveneellä allokkoa ympärillä koko uinnin ajan, jotta saataisiin uinti kulkemaan kovassakin aallokossa :D Tekemällä oppii ja kohtahan se alkoikin sujua paremmin. Vielä työnsarkaa kuitenkin uinnissa on ihan riittävästi, joten treenailut jatkuu entiseen malliin.

Kesämökin treenimaisemissa

Juoksu puolestaan on kulkenut todella hyvin nyt kesällä ja siinä koitin pitää vauhtikestävyyttä yllä juoksemalla 7-21km lenkkejä. Juoksemalla saan kuitenkin jalat pahiten jumiin, joten viimeiset valmistelevat lenkit oli hyvin maltillisia ja ne tehtiin ”pyörästä juoksuun”-periaatteella. Jalat ei ole vielä selvästikään tottuneet tälläiseen ja otollisimmat hetket krampeille on aina ekalla kilometrillä pyörän päältä juoksuun lähdettyä. Ehkäpä sekin treenien myötä alkaa tasoittumaan.

Joroisiin saavuttiin perheen kanssa jo hyvissä ajoin. Olin luvannut tehdä Finntriathlonille vielä yhdet ilmakuvaukset ennen kisaa, joten to-pe oli ohjelmassa myös kopterin pyörittelyä kisapaikan välittömässä läheisyydessä. Ehdin käydä myös jo torstaina kisainfossa ja tsekkaamassa vaihtoalueet läpi, joten perjantaina jäi hyvin aikaa tehdä viimeiset hienosäädöt ja valmistelut kisaa varten. Tai oikeastaan hienosäätöä kaipasi eniten fillari, johon pyöräytettiin uudet kisakumit alle (kiitos Peräsalmen Jukka) ja fiksattiin pieni satulaputkiongelma kuntoon. Mieheen tankattiin myös paljon nestettä ja vielä jonkin verran hiilaria. Sitten hyvissä ajoin nukkumaan, jotta akut olisivat aamulla täynnä virtaa!

Työt ennen hupia!

Valvatus kisakuosissa

11.14 lähtölaukaus ja sitten matkaan!

Urheilukentälle nousee telttoja kuin sieniä sateella

T2:lla alkaa olla varustepussit siististi paikoillaan

Kisapäivä

Kisapäivän aamulla heräsin jo seitsemältä tankkaamaan topakan aamupalan. Olo oli hieman tokkurainen ja vanha rintarangan jumivaiva muistutteli ikävällä tavalla olemassaolostaan. Ikävä kipu vaivasi pitkin aamua. Sain jumpattua rintarankaa onneksi vetreämmäksi ja valvatukselle saavuttaessa en muistanut enää koko hommaa.

Uinti ja T1

Aika kului kuin siivillä ja kohta kello viittoikin kohti yhtätoista, jolloin kuumaryhmä starttaisi. Harmittava tapaus sattui n. 20 sekuntia ennen lähtölaukausta, kun vaihtoalueelta kuului kova pamaus. Jonkun kisaajan pyörän kumi puhkesi juuri siis ennen lähtölaukausta. Tiesin ettei se kuulunut omasta pyörästä, koska ääni tuli vaihtoalueen järvenpuoleiselta sektorilta ja omani fillarini oli puolestaan kauempana. Lähtölaukaus lähetti kisaajat matkaan ja niinpä alettiin Tompan ja Micon kanssa siirtyä lähtökarsinaan odottamaan omaa (M 30-34) starttia, joka oli 11.14. Hetken kuluttua laskettiinkin jo sekunteja ja sitten mentiin!

Tompan kanssa lähtökarsinassa n. 5min ennen starttia. (Kuva: Anu Pesonen)

Koska Vanajanlinnassa olin ajatellut kisaavani myös uinnissa, niin tänään en ajatellut niin tehdä. Kuulostaa nurinkuriselta, mutta uinnissa mun kilpailuvietistä on toistaiseksi vaan haittaa. Jos koitan tehdä ns. nopeaa suoritusta niin homma menee täysin puihin. Siispä sijoittauduin lähtöryhmän puolen välin takapuolelle ja otin lähdön erittäin rauhallisesti. Vedin pitkää liukua heti alusta lähtien ja keskityin hyvään hengitykseen. Alkuperäinen suunnitelma oli uida oikeaa reunaa poijulinjan mukaisesti, mutta koska monella muullakin oli sama suunnitelma, niin reitti oli heti tukossa. Vasen reuna levisi nopeasti vasemmalle ja siten keskelle aukesi sopiva rako. Otin paikkani siis rykelmän keskeltä ja siinä mentiinkin n. 550 metriä. Olen treeneissä katsonut kellosta aina sopivan väliajoin vauhtia, mutta nyt sitä en tehnyt. Uintiaikaa tärkeämpi oli saada nyt tehtyä ehjä kisauinti. Uinti kulki todella rennosti ja menin omaa tasaista tahtiani koko matkan. Suunnistus tuntui välillä hankalalta, koska poijut katosivat näköpiiristä uimareiden sekaan. Sain uitua kuitenkin suhteellisen suoraan pois lukien viimeisellä suoralla tehdyt mutkittelut. Rantauduttua tsekkasin vasta ekan kerran kelloa ja se näytti uintiajaksi 35min ja risat! Huippu-uinti :) Tuo on itselle hyvä aika tällä matkalla varsinkin kun ihmismassa hidastaa välillä menoa omalta osaltaan.

Ensimmäinen vaihto meni jotenkin hitaasti. Jotain ylimääräistä häsläystä siinä oli koska sain tuhrattua siihen aikaa 4.19.

Pyöräily ja T2

Pyörä kulki alusta lähtien kovaa. Keli oli aurinkoinen ja mikä parasta niin tuuli oli heikkoa. Reilut 10km meni 40km/h keskarilla eikä se tuntunut mitenkään vaivalloiselta. Kropassa tuntui olevan hyvin energiaa ja hyvin mennyt uinti nosti fiiliksiä entisestään. Rantasalmelle mennessä edellisten lähtöjen porukkaa oli paljon ohiteltavana, mutta aina löytyi tilaa ohittaa. Koitin ajaa itsekin mahdollisimman herrasmiesmäisesti ja pitää ajovälit yli 10 metrissä. Samoiten jos joku ohitti minut niin annoin tilaa. Rantasalmen kääntöpaikalle (45km) tultiin hyvää vauhtia 38,5km/h keskarilla. Paluumatka sujui myös samaa tahtia, mutta vanhan vitostien loppuosuuden mäet ja vastatuuli hieman pudottivat vauhtia. Pyöräosuus taittui ennakoitua parempaan aikaan 2.22.36 (37,87 km/h) eikä jalat tuntuneet vielä edes keitetyiltä nuudeleilta.

Toisen vaihdon tiesin hoituvan nopeammin ja siihen kului aikaa vain 1.58.

Pyörältä jalkauduttu ja juoksujalkaa kohti T2:sta. (Kuva: Pertti Jäntti)

Juoksu

Heti juoksun alussa koitin painottaa itselleni, että ”Nyt vaan maltilla matkaan. Iisisti. Ihan rauhassa haet sen vauhdin”. Teoriassa hyvä idea, mutta siinä adrenaliinipöllyissä huomasin juoksevani heti 3:50/km vauhtia :D Ekalla kilometrillä etureidet meni aivan tukkoon. Kiristelyt alkoi pikkuhiljaa lähestyä kramppeja, kunnes sitten pudotin vauhtia reilusti ja pidin vauhdin alhaalla niin pitkään kunnes jalat alkaisi taas tuottaa tehokasta toimintaa. Alkavat etureisikrampit sulivat onneksi ekalla kierroksella pois ja sain nostettua vauhtia 4:20-4:30/km hujakoille. Eka kierros meni aikalailla omissa ajatuksissa, mutta jo tokalla kierroksella aloin huomata enemmän tuttuja naamoja yleisössäkin :)

(Kuva: Sari Jäntti)

(Kuva: Ismo Nikkonen)

Vaikka mutkitteleva juoksureitti pitkin kirkonkylää ei ole ehkä ihan se helpoin mahdollinen, niin tykkään kisata todella paljon yleisön välittömässä läheisyydessä. Kannustuksista saa uskomattoman paljon voimaa ja koitinkin heittää vitosia kaikille, jotka kättä tarjosivat. Vaihdettiin myös oman pojan ja vaimon kanssa femmat jossain vaiheessa juoksua :) Mieleen jäi eritoten kaveriporukan paljukatsomo eräällä sivukujalla, pieni rumpalityttö talon edessä, sekä vanhemmat pariskunnat vesiletkujen kanssa antamassa viilennystä kisaajille!

Hieman reilu 7km enää maaliin ja vielä hymy irtoaa :) (Kuva: Timo Kanaoja)

Juoksu kulki alun vaikeuksien jälkeen aika mallikkaasti (mutta maltillisesti) ja sieltä se maali alkoi pikkuhiljaa häämöttää. Pienet tuuletukset vielä maalisuoralla sitten ”kepein” askelin maaliin. Puolikas taittui myös arvioitua kovempaan aikaan 1:34:47 ja kokonaiskisan aika oli 4:39:01! Aivan nappi suoritus ja omat arviot ylittyi kirkkaasti :) Sijoitus omassa sarjassa (M 30-34) 18./153 ja over all:ssa 97./1318.

Maalisuoralla pienet tuuletukset :) (Kuva: Mika Martikainen)

Maalissa odottelikin perhettä ja ystäviä, joiden kanssa päästiin heti fiilistelemään hyvin mennyttä kisaa :)

Hymyt herkessä (Kuva: Päivi Jäntti)

(Kuva: Päivi Jäntti)

(Kuva: Sari Jäntti)

Jälkimainingit ja -meiningit

Kisan jälkeen olo oli yllättävän pirteä, vaikka keli muuttuikin aika lämpimäksi kisan aikana. Heti kisan jälkeen ei meinannut ruoka maistui millään, mutta iltaan mennessä kroppaa oli ravittu kolmella lämpimällä aterialla ja muutamalla ohraisella urheilujuomalla :) Hieman jäykkiä jalkoja käytiin myös jumppaamassa vetreämmiksi vielä iltakemuissa, jossa kansan tanssikenkiä liikutti Lipsaset.

Kokonaisuudessaan aivan mahtava päivä! Hyvän kisan lisäksi tuli nähtyä paljon vanhoja kavereita ja tuttuja sekä tapaisin lukuisia uusia tuttavuuksia. Tästä on hyvä jatkaa kohti loppukesän kisoja!

Kiitokset

-Perheelle, ystäville, tutuille ja tuntemattomille tuesta ja tsemppauksesta!
-Finntriathlonin porukalle kiitokset jälleen kerran mahtavista kisoista
-Henri Huttunen / Onnisport, kisa-asuista / ravinteista / lihashuoltotuotteista
-Lassi Ikonen / Intersport Myllymäki (Lappeenranta), Työkalun lainasta kisan ajaksi. Oli tarpeen :)
-Jukka Peräsalmelle kisaa edeltävästä pyörähuollosta
-Kaikille valokuvaajille iso kumarrus tapahtuman taltioinnista

Ei niin pienet rc-kopterit ja -lentokoneet

Ilmailulain uudistuessa on tapetille noussut pienkoptereiden suosion kasvu ja sitä myöten myös turvallisuusseikat (ja ihan aiheestakin). DJI Phantomin kokoinen kopteri saa varmasti pudotessaan vahinkoa aikaiseksi ja siksi kaikki mahdollinen onkin hyvä ottaa huomioon. Pitkältihän se on lentäjästäkin kiinni miten ja missä hän kopteriaan lennättää, mutta joskus tekninen vikakin voi tuoda koneen äkillisesti korkeuksista tonttiin. Silloin on erityisen tärkeää, että se osu mihinkään elävään olentoon. Uutta muovia ja kameroita saa kyllä rahalla, muttei kenellekään esim. uutta silmää.

Annetaas vähän lisää mietittävää tähän turvallisuusaiheeseen näyttämällä minkälaisia kauko-ohjattuja vehkeitä taivaalla lentää harrastajien keskuudessa ja minkälaisilla nopeuksilla! Noiden isojen kopterien operoinnin vielä käsittää, mutta tollaisen rc-hävittäjän lentäminen on varmasti aika kuumottavaa puuhaa!

RC FUTURA JET



GIANT MIL-MI24



BLUE THUNDER



F16 (1:4)



F22 (Crash!)

Lisäkantamaa DJI Phantomeihin (5,8ghz)

Lyhyt, mutta informatiivinen video siitä kuinka saat lisäkantamaa DJI Phantom Vision / Vision + / Vision FC40-malleihin. Kyseisessä videossa siis näytetään kuinka säädät 5,8ghz:n DT7-ohjainta antamaan sinulle paremman kantaman. Tsekkaa ja tuunaa omasi :)

Kuvauskopterit ja uudistunut ilmailulaki

Ilmailulakihan muuttui viime lokakuussa, joka koskettaa myös meitä pikkuvispilöillä lentäviä kuvaajia. Trafista saamieni tietojen mukaan juurikin kuvauskoptereita ja vastaavia koskevat lait/säädökset oltiin jätetty tästä uudistuksesta pois. Kysyessäni kuinka minun tulee toimia nyt tänä vuonna, jos ja kun teen ilmakuvaushommia omalla quadkopterillani. Tässäpä vastaus/luonnos, jonka Jorma Kivinen Trafista minulle toimitti:

-------------------

Miehittämättömiä ilma-aluksia ja lennokkeja koskevia ohjeita

1 Yleistä

Toimintamassaltaan enintään 150 kilogramman miehittämättömiin ilma-aluksiin (UA,

Unmanned Aircraft), niiden ohjaajiin ja käyttöön sovelletaan kansallisia säädöksiä.

Toimintamassaltaan yli 150 kg miehittämättömiin ilma-aluksiin, niiden ohjaajiin ja käyttöön

sovelletaan EU:n säädöksiä. Viite: asetus (EY) N:o 216/2008, liite II, kohta i.

EU ei toistaiseksi ole antanut tarkempia säädöksiä miehittämättömistä ilma-aluksista.

Uusi ilmailulaki 864/2014 on annettu ja sitä sovelletaan pääosin 13.11.2014 alkaen. Linkki

uuteen ilmailulakiin: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140864. Miehittämättömien

ilma-alusten kannalta kiinnostavia lain pykäliä ovat tällä hetkellä mm.: 2 § (kohdat 21-23), 9.4

§, 57 §, 61 §, 70 §, 76 §, 136 § ja 159 §. Lisäksi, lain 182 §:n mukaan, myöhemmin

saatetaan säätää valtioneuvoston asetuksella pykälien 37, 38, 47, 53, 55, 62, 73, 79 ja 87

soveltamisesta toimintaan kauko-ohjattavilla ilma-aluksilla (RPA, Remotely Piloted Aircraft).

Tässä vaiheessa näitä myöhennettyjä pykäliä ei siis sovelleta RPA:ihin.

Selvyyden vuoksi on syytä mainita, että miehittämätön ilma-alus on ilmailulain 2

§:n 22) kohdan mukaan ilma-alus, joka on tarkoitettu lentämään ilman ilma-

aluksessa mukana olevaa ohjaajaa. Kauko-ohjattu ilma-alus on ilmailulain 2 §:n

23) kohdan mukaan miehittämätön ilma-alus, jota ohjataan kauko-

ohjauspaikasta. On myös miehittämättömiä ilma-aluksia, jotka eivät ole kauko-

ohjattuja (esimerkiksi automaattisesti ohjautuva miehittämätön ilma-alus).

Lisäksi selvyyden vuoksi on syytä mainita, että lennokki on ilmailulain 2 §:n 21)

kohdan mukaan lentämään tarkoitettu laite, jonka mukana ei ole ohjaajaa ja jota

käytetään harraste- tai urheilutarkoitukseen. Käyttötarkoitus ratkaisee siis

ilmailulain perusteella, onko jokin lentämään tarkoitettu laite, jonka mukana ei ole

ohjaajaa, lennokki vai miehittämätön ilma-alus.

Lentotyötä koskevan ilmailumääräyksen OPS M1-23 uusin muutos julkaistaan lähiaikoina ilman

miehittämättömiä ilma-aluksia koskevaa osiota. Uutta määräysmuutosta kuitenkin

valmistellaan koko ajan Trafissa niin, että määräys tulisi myöhemmin sisältämään myös

miehittämättömiä ilma-aluksia koskevaa tekstiä. Vaihtoehtoisesti miehittämättömien ilma-

alusten käytöstä saatetaan tulevaisuudessa julkaista erillinen määräys.

Käytännön tasolla nyt noudatamme Suomessa uutta ilmailulakia ja sen nojalla annettuja

normeja. Lisäksi noudatamme lentosääntöjä (yhteiset eurooppalaiset lentosäännöt SERA +

uusittu Trafin määräys OPS M1-1).

2 Miehittämättömät ilma-alukset

Miehittämättömän ilma-aluksen käyttäminen ilmailuun on käytännössä pääsääntöisesti
lentotyötä. Lentotyöhön miehittämättömillä ilma-aluksilla sovelletaan lähtökohtaisesti samoja
sääntöjä kuin lentotyöhön muillakin ilma-aluksilla. Voimassa olevalla ilmailumääräyksellä OPS
M1-23 on lentotyölupavaatimuksesta vapautettu kaikki toiminta, jossa ei poiketa
lentosäännöistä eikä toimintaan sovellettavista lentotoimintamääräyksistä. Tämä vapautus
koskee niin miehittämättömiä ilma-aluksia kuin ”miehitettyjäkin” ilma-aluksia. 

2.1 Miehittämätön ilma-alus ilman saattajaa

2.1.1 Miehittämättömän ilma-aluksen käyttö ilmatilassa, jota ei ole kielletty muulta ilmailulta
tai tarkoitusta varten erotettu; ilma-alus enintään 500 metrin etäisyydellä kauko-ohjaajasta tai
kauko-ohjaustähystäjästä ja alle 150 metrin korkeudella maan tai veden pinnasta
- laitteen massa on enintään n. 20 kg (määräykseen saattaa tulla 25 kg);
- lentokorkeus on alle 150 metriä maan tai veden pinnasta;
- maksimietäisyys kauko-ohjaajasta on 500 metriä; käytön on oltava näköyhteyteen
perustuvaa toimintaa, miehittämättömän ilma -aluksen on oltava koko ajan ohjattavissa, ja
sitä on lennätettävä vallitsevan sään ja valoisuuden huomioon ottaen riittävän lähellä kauko-
ohjaajaa niin, että vaikuttava ilmaliikenne voidaan havaita ja kyetään arvioimaan
väistämistarve luontevasti suoran näköyhteyden perusteella ilman apuvälineitä;
- miehittämättömän ilma-aluksen on väistettävä kaikkia muita ilma-aluksia;
- lennättäminen ei ole sallittua asutuskeskusten tiheästi asuttujen osien eikä ulkosalle
kokoontuneen väkijoukon yläpuolella;
- jos toimintaa harjoitetaan valvotussa ilmatilassa, on asiasta sovittava erikseen
lennonjohtoelimen kanssa;
- jos toimintaa harjoitetaan AFIS-vyöhykkeellä, on asiasta ilmoitettava lentotiedotuselimelle;
- toimittaessa valvotussa ilmatilassa tai AFIS-vyöhykkeellä kauko-ohjaajan on kyettävä
aikaansaamaan kaksisuuntainen puheyhteys lennonjohtoelimen tai lentotiedotuselimen
kanssa;
- toimittaessa valvotussa ilmatilassa tai AFIS-vyöhykkeellä lennonjohtoelimen tai
lentotiedotuselimen on kyettävä aikaansaamaan kaksisuuntainen puheyhteys kauko-ohjaajan
kanssa;
- kauko-ohjaajan ja lennonjohtoelimen on sovittava menetelmät ja toimintatavat ennen
toiminnan aloittamista valvotussa ilmatilassa;
- toimittaessa AFIS-vyöhykkeellä on kauko-ohjaajan ilmoitettava lentotiedotuselimelle käytetyt
menetelmät ja toimintatavat;
- ilmailulain 136 §:ssä säädetty ankara vahingonvastuu koskee myös miehittämättömiä ilma-
aluksia;
- kolmansien osapuolten (= ulkopuolisten) vahinkojen varalle miehittämättömällä ilma-
aluksella on EU:n vakuutusasetuksen 785/2004 mukainen vakuutus.

2.1.2 Miehittämättömän ilma-aluksen käyttö ilmatilassa, jota ei ole kielletty muulta ilmailulta
tai tarkoitusta varten erotettu; ilma-alus yli 500 metrin etäisyydellä kauko-ohjaajasta tai
kauko-ohjaustähystäjästä ja vähintään 150 metrin korkeudella maan tai veden pinnasta
- ilmatila on erotettava. Erottamiseen riittää tilapäinen tai pysyvä vaara-alue (D-alue) tai muu
ilmatilan erottaminen (esim. TSA-alue) [Viite: ilmailulain 9.4 § ja 11 §]. Toiminnan
harjoittajien on syytä ottaa huomioon seuraavat asiat:
- riskienhallinta;
- laitteiston lentokelpoisuus ja sen ylläpito;
- toimintaohjeistus ja sen osaaminen;
- mahdollisesti tarvittavat yhteistoimintasopimukset paikallisten toimijoiden kanssa;
- ilmailulain 136 §:ssä säädetty ankara vahingonvastuu koskee myös miehittämättömiä ilma-
aluksia;
- kolmansien osapuolten vahinkojen varalle miehittämättömällä ilma-aluksella on EU:n
vakuutusasetuksen 785/2004 mukainen vakuutus.

2.2 Miehittämätön ilma-alus saatettuna

Miehittämätöntä ilma-alusta voidaan lennättää myös miehitetyllä ilma-aluksella saatettuna.
Miehittämättömän ilma-aluksen ja saattokoneen yhdistelmän käytön voidaan katsoa
mahdollistavan lentosääntöjen tarkkaavaisuutta ja yhteentörmäyksen välttämistä koskevien
vaatimusten täyttämisen. Jos tällainen lentotoiminta suoritetaan lentosääntöjä ja muita
ilmailumääräyksiä noudattaen, toimintaan ei välttämättä vaadita ilmatilan varaamista.
Saatetussa toiminnassa tulisi kuitenkin huomioida soveltuvasti edellä 2.1 kohdassa luetellut
seikat ja lisäksi seuraavat näkökohdat:
- saattotoiminta katsotaan saattavan ilma-aluksen kannalta lentotyöksi;
- saattotoimintaa varten on asianmukainen ohjeistus toimintaan osallistuville henkilöille
(saattokoneen päällikkö, miehittämättömän ilma-aluksen päällikkö, ym);
- saattokoneen päällikkö varmistaa, että miehittämättömän ilma-aluksen päällikkö on
perehdytetty saattotoimintaa koskeviin ohjeisiin, saattokoneen ominaisuuksiin ja tuntee
ilmatilan käyttöä koskevat määräykset;
- saattokoneen päällikkö on perehdytetty miehittämättömän ilma-aluksen ominaisuuksiin ja
saattotoimintaa koskeviin ohjeisiin;
- saattokoneen päällikön ja miehittämättömän ilma-aluksen päällikön välillä on varmistettu
puheyhteysmahdollisuus;
- mahdolliseen saattokoneen ilmailumääräyksistä poikkeamiseen vaaditaan ennakkolupa
normaalisti;
- ilmailulain 136 §:ssä säädetty ankara vahingonvastuu koskee sekä miehitettyjä että
miehittämättömiä ilma-aluksia;
- kolmansien osapuolten vahinkojen varalle miehittämättömällä ilma-aluksella on oltava EU:n
vakuutusasetuksen 785/2004 mukainen vakuutus;
- saattokone vakuutetaan EU:n vakuutusasetuksen 785/2004 mukaisesti.

3 Lennokit

Lennokkeihin ei pääsääntöisesti sovelleta niitä vaatimuksia, joita sovelletaan
miehittämättömiin ilma-aluksiin tai kauko-ohjattaviin ilma-aluksiin.
Kuitenkin ilmailulta rajoitettuja alueita koskevat säädökset koskevat lennokkejakin (rajoittavat
ilmailua noilla alueilla). Lentoturvallisuudelle vaaraa aiheuttavaa toimintaa koskeva säännös
ilmailulain 159 pykälässä koskee myös lennokkeja. Muutoin lennokkeihin sovelletaan samoja
tuoteturvallisuus / tuotevastuuvaatimuksia kuin mitä leluihin yleensäkin, mutta näiden
vaatimusten noudattamisen valvonta ei kuulu ilmailuviranomaisen tehtäväkenttään.
Lennokin käyttöön liittyvä vahingonkorvausvastuu määräytyy yleisen
vahingonkorvauslainsäädännön mukaisesti. Ilmailulain 136 §:n 2 momentin vastuusäännöstä
ei siis sovelleta lennokkitoimintaan, koska lennokkia ei määritelmän mukaisesti katsota ilma-
alukseksi.

Jorma Kivinen / Trafi, 19.12.2014

DJI Phantom

Olen aiemmin omistanut muutaman rc-kopterin sekä nuorempana sgloddina tuli rakenneltua myös lennokkeja. Kaikenlaiset lentävät vempeleet ovat aina siis kiinnostaneet.

Nykyisin pelkästään rc-kopterilla lentäminen ei välttämättä jaksa kiinnostaa alkuinnostusta enempää, mutta kun lentämiseen liitetään yksi lisäelementti (valokuvaus) niin mielenkiinto kantaa huomattavasti pitemmälle!

Kun kopterikuume kasvoi entisestään niin laitoin tilaukseen DJI Phantom FC40:n, joka istui specseiltään ja hinnaltaan tämän hetken tarpeisiin. Tein heti alkuun pienen upgreidauksen ja tilasin gimbalin sekä uuden kameran (josta juttua myöhemmin).

Ehdin treenata lentämistä noin parin kolmen viikon verran ennen kuin kelit huononivat (sadetta, kovaa tuulta, jne...) ja testilentojen perusteella kopteri vaikuttaa aivan huikealta lentää! Verrattuna aiempiin halpiskoptereihin lentäminen on todella vakaata. Innolla odotan minkälaista matskua tällä saadaan aikaiseksi!