Jos jokin kisa on joskus mennyt
nappiin, niin se oli kyllä tämä :) Todella huojentavaa sanoa nyt
noin, koska mm. Vanajanlinnan uintiosuus jätti jälkeensä aika
paljon työmaata ja sitä tässä on viimeinen kuukausi koitettu
rakentaa todenteolla paremmaksi.
Valmistautuminen
Valmistautuminen kisaan meni yhtä
vatsatautista viikonloppua lukuunottamatta suunnitelmien mukaisesti.
Mukavana yllätyksenä sain vihdoin heinäkuun alussa hommattua itselleni tempopyörän ja ehdin sen jo aika mukavasti sisäänajamaan
kisaa varten. Vauhti tuntui heti nousseen taas pari napsua uuden
pyörän myötä ja innolla odottelin, että pääsen sillä
ensimmäistä kertaa viivalle.
Koska avovesi elementteineen (tuuli,
aallokko, näkyvyys, yms.) oli ollut tähän asti uinnin ongelmakohtina,
niin niitä alettiin työstää sitten paremmiksi. Myös nuppi oli
saatava pysymään tekniikan lisäksi paremmin kasassa. Pidettiin mm.
mökillä treeniviikonloppu, jossa appiukkoni pyöritti moottoriveneellä allokkoa
ympärillä koko uinnin ajan, jotta saataisiin uinti kulkemaan kovassakin aallokossa :D Tekemällä oppii ja kohtahan se
alkoikin sujua paremmin. Vielä työnsarkaa kuitenkin uinnissa on
ihan riittävästi, joten treenailut jatkuu entiseen malliin.
Aikakone |
Kesämökin treenimaisemissa |
Juoksu puolestaan on kulkenut todella
hyvin nyt kesällä ja siinä koitin pitää vauhtikestävyyttä yllä
juoksemalla 7-21km lenkkejä. Juoksemalla
saan kuitenkin jalat pahiten jumiin, joten viimeiset valmistelevat
lenkit oli hyvin maltillisia ja ne tehtiin ”pyörästä
juoksuun”-periaatteella. Jalat ei ole vielä selvästikään
tottuneet tälläiseen ja otollisimmat hetket krampeille on aina
ekalla kilometrillä pyörän päältä juoksuun lähdettyä. Ehkäpä sekin treenien
myötä alkaa tasoittumaan.
Joroisiin saavuttiin perheen kanssa jo hyvissä ajoin. Olin luvannut tehdä Finntriathlonille vielä yhdet ilmakuvaukset ennen kisaa, joten to-pe oli ohjelmassa myös kopterin pyörittelyä kisapaikan välittömässä läheisyydessä. Ehdin käydä myös jo torstaina kisainfossa ja tsekkaamassa vaihtoalueet läpi, joten perjantaina jäi hyvin aikaa tehdä viimeiset hienosäädöt ja valmistelut kisaa varten. Tai oikeastaan hienosäätöä kaipasi eniten fillari, johon pyöräytettiin uudet kisakumit alle (kiitos Peräsalmen Jukka) ja fiksattiin pieni satulaputkiongelma kuntoon. Mieheen tankattiin myös paljon nestettä ja vielä jonkin verran hiilaria. Sitten hyvissä ajoin nukkumaan, jotta akut olisivat aamulla täynnä virtaa!
Urheilukentälle nousee telttoja kuin sieniä sateella |
T2:lla alkaa olla varustepussit siististi paikoillaan |
Kisapäivä
Kisapäivän aamulla heräsin jo
seitsemältä tankkaamaan topakan aamupalan. Olo oli hieman
tokkurainen ja vanha rintarangan jumivaiva muistutteli ikävällä
tavalla olemassaolostaan. Ikävä kipu vaivasi pitkin aamua. Sain
jumpattua rintarankaa onneksi vetreämmäksi ja valvatukselle
saavuttaessa en muistanut enää koko hommaa.
Uinti ja T1
Aika kului kuin siivillä ja kohta
kello viittoikin kohti yhtätoista, jolloin kuumaryhmä starttaisi.
Harmittava tapaus sattui n. 20 sekuntia ennen lähtölaukausta, kun
vaihtoalueelta kuului kova pamaus. Jonkun kisaajan pyörän kumi
puhkesi juuri siis ennen lähtölaukausta. Tiesin ettei se kuulunut
omasta pyörästä, koska ääni tuli vaihtoalueen järvenpuoleiselta
sektorilta ja omani fillarini oli puolestaan kauempana. Lähtölaukaus
lähetti kisaajat matkaan ja niinpä alettiin Tompan ja Micon kanssa siirtyä lähtökarsinaan odottamaan omaa (M 30-34) starttia, joka oli
11.14. Hetken kuluttua laskettiinkin jo sekunteja ja sitten mentiin!
Tompan kanssa lähtökarsinassa n. 5min ennen starttia. (Kuva: Anu Pesonen) |
Koska Vanajanlinnassa olin ajatellut
kisaavani myös uinnissa, niin tänään en ajatellut niin tehdä.
Kuulostaa nurinkuriselta, mutta uinnissa mun kilpailuvietistä on
toistaiseksi vaan haittaa. Jos koitan tehdä ns. nopeaa suoritusta
niin homma menee täysin puihin. Siispä sijoittauduin lähtöryhmän
puolen välin takapuolelle ja otin lähdön erittäin rauhallisesti.
Vedin pitkää liukua heti alusta lähtien ja keskityin hyvään
hengitykseen. Alkuperäinen suunnitelma oli uida oikeaa reunaa
poijulinjan mukaisesti, mutta koska monella muullakin oli sama
suunnitelma, niin reitti oli heti tukossa. Vasen reuna levisi
nopeasti vasemmalle ja siten keskelle aukesi sopiva rako. Otin
paikkani siis rykelmän keskeltä ja siinä mentiinkin n. 550 metriä.
Olen treeneissä katsonut kellosta aina sopivan väliajoin vauhtia,
mutta nyt sitä en tehnyt. Uintiaikaa tärkeämpi oli saada nyt
tehtyä ehjä kisauinti. Uinti kulki todella rennosti ja menin omaa
tasaista tahtiani koko matkan. Suunnistus tuntui välillä
hankalalta, koska poijut katosivat näköpiiristä uimareiden sekaan.
Sain uitua kuitenkin suhteellisen suoraan pois lukien
viimeisellä suoralla tehdyt mutkittelut. Rantauduttua tsekkasin
vasta ekan kerran kelloa ja se näytti uintiajaksi 35min ja risat!
Huippu-uinti :) Tuo on itselle hyvä aika tällä matkalla varsinkin
kun ihmismassa hidastaa välillä menoa omalta osaltaan.
Ensimmäinen vaihto meni jotenkin
hitaasti. Jotain ylimääräistä häsläystä siinä oli koska sain
tuhrattua siihen aikaa 4.19.
Pyöräily ja T2
Pyörä kulki alusta lähtien kovaa.
Keli oli aurinkoinen ja mikä parasta niin tuuli oli heikkoa. Reilut 10km
meni 40km/h keskarilla eikä se tuntunut mitenkään vaivalloiselta.
Kropassa tuntui olevan hyvin energiaa ja hyvin mennyt uinti nosti fiiliksiä entisestään. Rantasalmelle mennessä edellisten lähtöjen porukkaa oli paljon
ohiteltavana, mutta aina löytyi tilaa ohittaa. Koitin ajaa itsekin
mahdollisimman herrasmiesmäisesti ja pitää ajovälit yli 10
metrissä. Samoiten jos joku ohitti minut niin annoin tilaa.
Rantasalmen kääntöpaikalle (45km) tultiin hyvää vauhtia 38,5km/h
keskarilla. Paluumatka sujui
myös samaa tahtia, mutta vanhan vitostien loppuosuuden mäet ja vastatuuli hieman pudottivat vauhtia. Pyöräosuus
taittui ennakoitua parempaan aikaan 2.22.36 (37,87 km/h) eikä jalat tuntuneet vielä edes keitetyiltä nuudeleilta.
Toisen vaihdon tiesin hoituvan
nopeammin ja siihen kului aikaa vain 1.58.
Pyörältä jalkauduttu ja juoksujalkaa kohti T2:sta. (Kuva: Pertti Jäntti) |
Juoksu
Heti juoksun alussa koitin painottaa itselleni, että ”Nyt vaan maltilla matkaan. Iisisti. Ihan rauhassa haet sen
vauhdin”. Teoriassa hyvä idea, mutta siinä adrenaliinipöllyissä
huomasin juoksevani heti 3:50/km vauhtia :D Ekalla kilometrillä
etureidet meni aivan tukkoon. Kiristelyt alkoi pikkuhiljaa lähestyä
kramppeja, kunnes sitten pudotin vauhtia reilusti ja pidin vauhdin
alhaalla niin pitkään kunnes jalat alkaisi taas tuottaa tehokasta
toimintaa. Alkavat etureisikrampit sulivat onneksi ekalla
kierroksella pois ja sain nostettua vauhtia 4:20-4:30/km hujakoille.
Eka kierros meni aikalailla omissa ajatuksissa, mutta jo tokalla
kierroksella aloin huomata enemmän tuttuja naamoja yleisössäkin :)
(Kuva: Sari Jäntti) |
(Kuva: Ismo Nikkonen) |
Vaikka mutkitteleva juoksureitti pitkin kirkonkylää ei ole ehkä ihan se helpoin mahdollinen, niin tykkään kisata todella paljon yleisön välittömässä läheisyydessä. Kannustuksista saa uskomattoman paljon voimaa ja koitinkin heittää vitosia kaikille, jotka kättä tarjosivat. Vaihdettiin myös oman pojan ja vaimon kanssa femmat jossain vaiheessa juoksua :) Mieleen jäi eritoten kaveriporukan paljukatsomo eräällä sivukujalla, pieni rumpalityttö talon edessä, sekä vanhemmat pariskunnat vesiletkujen kanssa antamassa viilennystä kisaajille!
Hieman reilu 7km enää maaliin ja vielä hymy irtoaa :) (Kuva: Timo Kanaoja) |
Juoksu kulki alun vaikeuksien jälkeen
aika mallikkaasti (mutta maltillisesti) ja sieltä se maali alkoi
pikkuhiljaa häämöttää. Pienet tuuletukset vielä maalisuoralla
sitten ”kepein” askelin maaliin. Puolikas taittui myös arvioitua
kovempaan aikaan 1:34:47 ja kokonaiskisan aika oli 4:39:01! Aivan
nappi suoritus ja omat arviot ylittyi kirkkaasti :) Sijoitus omassa sarjassa (M 30-34) 18./153 ja over all:ssa 97./1318.
Maalisuoralla pienet tuuletukset :) (Kuva: Mika Martikainen) |
Maalissa odottelikin perhettä ja ystäviä,
joiden kanssa päästiin heti fiilistelemään hyvin mennyttä kisaa
:)
Hymyt herkessä (Kuva: Päivi Jäntti) |
(Kuva: Päivi Jäntti) |
(Kuva: Sari Jäntti) |
Jälkimainingit ja -meiningit
Kisan jälkeen olo oli yllättävän pirteä, vaikka keli muuttuikin aika lämpimäksi kisan aikana. Heti kisan jälkeen ei meinannut ruoka maistui millään, mutta iltaan mennessä kroppaa oli ravittu kolmella lämpimällä aterialla ja muutamalla ohraisella urheilujuomalla :) Hieman jäykkiä jalkoja käytiin myös jumppaamassa vetreämmiksi vielä iltakemuissa, jossa kansan tanssikenkiä liikutti Lipsaset.
Kokonaisuudessaan aivan mahtava päivä! Hyvän kisan lisäksi tuli nähtyä paljon vanhoja kavereita ja tuttuja sekä tapaisin lukuisia uusia tuttavuuksia. Tästä on hyvä jatkaa kohti loppukesän kisoja!
Kiitokset
-Perheelle, ystäville, tutuille ja tuntemattomille tuesta ja tsemppauksesta!
-Finntriathlonin porukalle kiitokset jälleen kerran mahtavista kisoista
-Henri Huttunen / Onnisport, kisa-asuista / ravinteista / lihashuoltotuotteista
-Lassi Ikonen / Intersport Myllymäki (Lappeenranta), Työkalun lainasta kisan ajaksi. Oli tarpeen :)
-Jukka Peräsalmelle kisaa edeltävästä pyörähuollosta
-Kaikille valokuvaajille iso kumarrus tapahtuman taltioinnista
Kisan jälkeen olo oli yllättävän pirteä, vaikka keli muuttuikin aika lämpimäksi kisan aikana. Heti kisan jälkeen ei meinannut ruoka maistui millään, mutta iltaan mennessä kroppaa oli ravittu kolmella lämpimällä aterialla ja muutamalla ohraisella urheilujuomalla :) Hieman jäykkiä jalkoja käytiin myös jumppaamassa vetreämmiksi vielä iltakemuissa, jossa kansan tanssikenkiä liikutti Lipsaset.
Kokonaisuudessaan aivan mahtava päivä! Hyvän kisan lisäksi tuli nähtyä paljon vanhoja kavereita ja tuttuja sekä tapaisin lukuisia uusia tuttavuuksia. Tästä on hyvä jatkaa kohti loppukesän kisoja!
Kiitokset
-Perheelle, ystäville, tutuille ja tuntemattomille tuesta ja tsemppauksesta!
-Finntriathlonin porukalle kiitokset jälleen kerran mahtavista kisoista
-Henri Huttunen / Onnisport, kisa-asuista / ravinteista / lihashuoltotuotteista
-Lassi Ikonen / Intersport Myllymäki (Lappeenranta), Työkalun lainasta kisan ajaksi. Oli tarpeen :)
-Jukka Peräsalmelle kisaa edeltävästä pyörähuollosta
-Kaikille valokuvaajille iso kumarrus tapahtuman taltioinnista