Ilmailulain uudistuessa on tapetille noussut pienkoptereiden suosion kasvu ja sitä myöten myös turvallisuusseikat (ja ihan aiheestakin). DJI Phantomin kokoinen kopteri saa varmasti pudotessaan vahinkoa aikaiseksi ja siksi kaikki mahdollinen onkin hyvä ottaa huomioon. Pitkältihän se on lentäjästäkin kiinni miten ja missä hän kopteriaan lennättää, mutta joskus tekninen vikakin voi tuoda koneen äkillisesti korkeuksista tonttiin. Silloin on erityisen tärkeää, että se osu mihinkään elävään olentoon. Uutta muovia ja kameroita saa kyllä rahalla, muttei kenellekään esim. uutta silmää.
Annetaas vähän lisää mietittävää tähän turvallisuusaiheeseen näyttämällä minkälaisia kauko-ohjattuja vehkeitä taivaalla lentää harrastajien keskuudessa ja minkälaisilla nopeuksilla! Noiden isojen kopterien operoinnin vielä käsittää, mutta tollaisen rc-hävittäjän lentäminen on varmasti aika kuumottavaa puuhaa!
RC FUTURA JET
GIANT MIL-MI24
BLUE THUNDER
F16 (1:4)
F22 (Crash!)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kopterit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kopterit. Näytä kaikki tekstit
tiistai 21. huhtikuuta 2015
tiistai 20. tammikuuta 2015
Lisäkantamaa DJI Phantomeihin (5,8ghz)
Lyhyt, mutta informatiivinen video siitä kuinka saat lisäkantamaa DJI Phantom Vision / Vision + / Vision FC40-malleihin. Kyseisessä videossa siis näytetään kuinka säädät 5,8ghz:n DT7-ohjainta antamaan sinulle paremman kantaman. Tsekkaa ja tuunaa omasi :)
Kuvauskopterit ja uudistunut ilmailulaki
Ilmailulakihan muuttui viime lokakuussa, joka koskettaa myös meitä pikkuvispilöillä lentäviä kuvaajia. Trafista
saamieni tietojen mukaan juurikin kuvauskoptereita ja vastaavia koskevat
lait/säädökset oltiin jätetty tästä uudistuksesta pois. Kysyessäni kuinka minun tulee toimia nyt tänä vuonna, jos ja kun teen ilmakuvaushommia omalla quadkopterillani. Tässäpä vastaus/luonnos, jonka Jorma Kivinen Trafista minulle toimitti:
-------------------
Miehittämättömiä ilma-aluksia ja lennokkeja koskevia ohjeita
1 Yleistä
2 Miehittämättömät ilma-alukset
Miehittämättömän ilma-aluksen käyttäminen ilmailuun on käytännössä pääsääntöisesti
lentotyötä. Lentotyöhön miehittämättömillä ilma-aluksilla sovelletaan lähtökohtaisesti samoja
sääntöjä kuin lentotyöhön muillakin ilma-aluksilla. Voimassa olevalla ilmailumääräyksellä OPS
M1-23 on lentotyölupavaatimuksesta vapautettu kaikki toiminta, jossa ei poiketa
lentosäännöistä eikä toimintaan sovellettavista lentotoimintamääräyksistä. Tämä vapautus
koskee niin miehittämättömiä ilma-aluksia kuin ”miehitettyjäkin” ilma-aluksia.
2.1 Miehittämätön ilma-alus ilman saattajaa
2.1.1 Miehittämättömän ilma-aluksen käyttö ilmatilassa, jota ei ole kielletty muulta ilmailulta
tai tarkoitusta varten erotettu; ilma-alus enintään 500 metrin etäisyydellä kauko-ohjaajasta tai
kauko-ohjaustähystäjästä ja alle 150 metrin korkeudella maan tai veden pinnasta
- laitteen massa on enintään n. 20 kg (määräykseen saattaa tulla 25 kg);
- lentokorkeus on alle 150 metriä maan tai veden pinnasta;
- maksimietäisyys kauko-ohjaajasta on 500 metriä; käytön on oltava näköyhteyteen
perustuvaa toimintaa, miehittämättömän ilma -aluksen on oltava koko ajan ohjattavissa, ja
sitä on lennätettävä vallitsevan sään ja valoisuuden huomioon ottaen riittävän lähellä kauko-
ohjaajaa niin, että vaikuttava ilmaliikenne voidaan havaita ja kyetään arvioimaan
väistämistarve luontevasti suoran näköyhteyden perusteella ilman apuvälineitä;
- miehittämättömän ilma-aluksen on väistettävä kaikkia muita ilma-aluksia;
- lennättäminen ei ole sallittua asutuskeskusten tiheästi asuttujen osien eikä ulkosalle
kokoontuneen väkijoukon yläpuolella;
- jos toimintaa harjoitetaan valvotussa ilmatilassa, on asiasta sovittava erikseen
lennonjohtoelimen kanssa;
- jos toimintaa harjoitetaan AFIS-vyöhykkeellä, on asiasta ilmoitettava lentotiedotuselimelle;
- toimittaessa valvotussa ilmatilassa tai AFIS-vyöhykkeellä kauko-ohjaajan on kyettävä
aikaansaamaan kaksisuuntainen puheyhteys lennonjohtoelimen tai lentotiedotuselimen
kanssa;
- toimittaessa valvotussa ilmatilassa tai AFIS-vyöhykkeellä lennonjohtoelimen tai
lentotiedotuselimen on kyettävä aikaansaamaan kaksisuuntainen puheyhteys kauko-ohjaajan
kanssa;
- kauko-ohjaajan ja lennonjohtoelimen on sovittava menetelmät ja toimintatavat ennen
toiminnan aloittamista valvotussa ilmatilassa;
- toimittaessa AFIS-vyöhykkeellä on kauko-ohjaajan ilmoitettava lentotiedotuselimelle käytetyt
menetelmät ja toimintatavat;
- ilmailulain 136 §:ssä säädetty ankara vahingonvastuu koskee myös miehittämättömiä ilma-
aluksia;
- kolmansien osapuolten (= ulkopuolisten) vahinkojen varalle miehittämättömällä ilma-
aluksella on EU:n vakuutusasetuksen 785/2004 mukainen vakuutus.
2.1.2 Miehittämättömän ilma-aluksen käyttö ilmatilassa, jota ei ole kielletty muulta ilmailulta
tai tarkoitusta varten erotettu; ilma-alus yli 500 metrin etäisyydellä kauko-ohjaajasta tai
kauko-ohjaustähystäjästä ja vähintään 150 metrin korkeudella maan tai veden pinnasta
- ilmatila on erotettava. Erottamiseen riittää tilapäinen tai pysyvä vaara-alue (D-alue) tai muu
ilmatilan erottaminen (esim. TSA-alue) [Viite: ilmailulain 9.4 § ja 11 §]. Toiminnan
harjoittajien on syytä ottaa huomioon seuraavat asiat:
- riskienhallinta;
- laitteiston lentokelpoisuus ja sen ylläpito;
- toimintaohjeistus ja sen osaaminen;
- mahdollisesti tarvittavat yhteistoimintasopimukset paikallisten toimijoiden kanssa;
- ilmailulain 136 §:ssä säädetty ankara vahingonvastuu koskee myös miehittämättömiä ilma-
aluksia;
- kolmansien osapuolten vahinkojen varalle miehittämättömällä ilma-aluksella on EU:n
vakuutusasetuksen 785/2004 mukainen vakuutus.
2.2 Miehittämätön ilma-alus saatettuna
Miehittämätöntä ilma-alusta voidaan lennättää myös miehitetyllä ilma-aluksella saatettuna.
Miehittämättömän ilma-aluksen ja saattokoneen yhdistelmän käytön voidaan katsoa
mahdollistavan lentosääntöjen tarkkaavaisuutta ja yhteentörmäyksen välttämistä koskevien
vaatimusten täyttämisen. Jos tällainen lentotoiminta suoritetaan lentosääntöjä ja muita
ilmailumääräyksiä noudattaen, toimintaan ei välttämättä vaadita ilmatilan varaamista.
Saatetussa toiminnassa tulisi kuitenkin huomioida soveltuvasti edellä 2.1 kohdassa luetellut
seikat ja lisäksi seuraavat näkökohdat:
- saattotoiminta katsotaan saattavan ilma-aluksen kannalta lentotyöksi;
- saattotoimintaa varten on asianmukainen ohjeistus toimintaan osallistuville henkilöille
(saattokoneen päällikkö, miehittämättömän ilma-aluksen päällikkö, ym);
- saattokoneen päällikkö varmistaa, että miehittämättömän ilma-aluksen päällikkö on
perehdytetty saattotoimintaa koskeviin ohjeisiin, saattokoneen ominaisuuksiin ja tuntee
ilmatilan käyttöä koskevat määräykset;
- saattokoneen päällikkö on perehdytetty miehittämättömän ilma-aluksen ominaisuuksiin ja
saattotoimintaa koskeviin ohjeisiin;
- saattokoneen päällikön ja miehittämättömän ilma-aluksen päällikön välillä on varmistettu
puheyhteysmahdollisuus;
- mahdolliseen saattokoneen ilmailumääräyksistä poikkeamiseen vaaditaan ennakkolupa
normaalisti;
- ilmailulain 136 §:ssä säädetty ankara vahingonvastuu koskee sekä miehitettyjä että
miehittämättömiä ilma-aluksia;
- kolmansien osapuolten vahinkojen varalle miehittämättömällä ilma-aluksella on oltava EU:n
vakuutusasetuksen 785/2004 mukainen vakuutus;
- saattokone vakuutetaan EU:n vakuutusasetuksen 785/2004 mukaisesti.
3 Lennokit
Lennokkeihin ei pääsääntöisesti sovelleta niitä vaatimuksia, joita sovelletaan
miehittämättömiin ilma-aluksiin tai kauko-ohjattaviin ilma-aluksiin.
Kuitenkin ilmailulta rajoitettuja alueita koskevat säädökset koskevat lennokkejakin (rajoittavat
ilmailua noilla alueilla). Lentoturvallisuudelle vaaraa aiheuttavaa toimintaa koskeva säännös
ilmailulain 159 pykälässä koskee myös lennokkeja. Muutoin lennokkeihin sovelletaan samoja
tuoteturvallisuus / tuotevastuuvaatimuksia kuin mitä leluihin yleensäkin, mutta näiden
vaatimusten noudattamisen valvonta ei kuulu ilmailuviranomaisen tehtäväkenttään.
Lennokin käyttöön liittyvä vahingonkorvausvastuu määräytyy yleisen
vahingonkorvauslainsäädännön mukaisesti. Ilmailulain 136 §:n 2 momentin vastuusäännöstä
ei siis sovelleta lennokkitoimintaan, koska lennokkia ei määritelmän mukaisesti katsota ilma-
alukseksi.
Jorma Kivinen / Trafi, 19.12.2014
-------------------
Miehittämättömiä ilma-aluksia ja lennokkeja koskevia ohjeita
1 Yleistä
Toimintamassaltaan enintään 150 kilogramman miehittämättömiin ilma-aluksiin (UA,
Unmanned Aircraft), niiden ohjaajiin ja käyttöön sovelletaan kansallisia säädöksiä.
Toimintamassaltaan yli 150 kg miehittämättömiin ilma-aluksiin, niiden ohjaajiin ja käyttöön
sovelletaan EU:n säädöksiä. Viite: asetus (EY) N:o 216/2008, liite II, kohta i.
EU ei toistaiseksi ole antanut tarkempia säädöksiä miehittämättömistä ilma-aluksista.
Uusi ilmailulaki 864/2014 on annettu ja sitä sovelletaan pääosin 13.11.2014 alkaen. Linkki
uuteen ilmailulakiin: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140864. Miehittämättömien
ilma-alusten kannalta kiinnostavia lain pykäliä ovat tällä hetkellä mm.: 2 § (kohdat 21-23), 9.4
§, 57 §, 61 §, 70 §, 76 §, 136 § ja 159 §. Lisäksi, lain 182 §:n mukaan, myöhemmin
saatetaan säätää valtioneuvoston asetuksella pykälien 37, 38, 47, 53, 55, 62, 73, 79 ja 87
soveltamisesta toimintaan kauko-ohjattavilla ilma-aluksilla (RPA, Remotely Piloted Aircraft).
Tässä vaiheessa näitä myöhennettyjä pykäliä ei siis sovelleta RPA:ihin.
Selvyyden vuoksi on syytä mainita, että miehittämätön ilma-alus on ilmailulain 2
§:n 22) kohdan mukaan ilma-alus, joka on tarkoitettu lentämään ilman ilma-
aluksessa mukana olevaa ohjaajaa. Kauko-ohjattu ilma-alus on ilmailulain 2 §:n
23) kohdan mukaan miehittämätön ilma-alus, jota ohjataan kauko-
ohjauspaikasta. On myös miehittämättömiä ilma-aluksia, jotka eivät ole kauko-
ohjattuja (esimerkiksi automaattisesti ohjautuva miehittämätön ilma-alus).
Lisäksi selvyyden vuoksi on syytä mainita, että lennokki on ilmailulain 2 §:n 21)
kohdan mukaan lentämään tarkoitettu laite, jonka mukana ei ole ohjaajaa ja jota
käytetään harraste- tai urheilutarkoitukseen. Käyttötarkoitus ratkaisee siis
ilmailulain perusteella, onko jokin lentämään tarkoitettu laite, jonka mukana ei ole
ohjaajaa, lennokki vai miehittämätön ilma-alus.
Lentotyötä koskevan ilmailumääräyksen OPS M1-23 uusin muutos julkaistaan lähiaikoina ilman
miehittämättömiä ilma-aluksia koskevaa osiota. Uutta määräysmuutosta kuitenkin
valmistellaan koko ajan Trafissa niin, että määräys tulisi myöhemmin sisältämään myös
miehittämättömiä ilma-aluksia koskevaa tekstiä. Vaihtoehtoisesti miehittämättömien ilma-
alusten käytöstä saatetaan tulevaisuudessa julkaista erillinen määräys.
Käytännön tasolla nyt noudatamme Suomessa uutta ilmailulakia ja sen nojalla annettuja
normeja. Lisäksi noudatamme lentosääntöjä (yhteiset eurooppalaiset lentosäännöt SERA +
uusittu Trafin määräys OPS M1-1).
2 Miehittämättömät ilma-alukset
Miehittämättömän ilma-aluksen käyttäminen ilmailuun on käytännössä pääsääntöisesti
lentotyötä. Lentotyöhön miehittämättömillä ilma-aluksilla sovelletaan lähtökohtaisesti samoja
sääntöjä kuin lentotyöhön muillakin ilma-aluksilla. Voimassa olevalla ilmailumääräyksellä OPS
M1-23 on lentotyölupavaatimuksesta vapautettu kaikki toiminta, jossa ei poiketa
lentosäännöistä eikä toimintaan sovellettavista lentotoimintamääräyksistä. Tämä vapautus
koskee niin miehittämättömiä ilma-aluksia kuin ”miehitettyjäkin” ilma-aluksia.
2.1 Miehittämätön ilma-alus ilman saattajaa
2.1.1 Miehittämättömän ilma-aluksen käyttö ilmatilassa, jota ei ole kielletty muulta ilmailulta
tai tarkoitusta varten erotettu; ilma-alus enintään 500 metrin etäisyydellä kauko-ohjaajasta tai
kauko-ohjaustähystäjästä ja alle 150 metrin korkeudella maan tai veden pinnasta
- laitteen massa on enintään n. 20 kg (määräykseen saattaa tulla 25 kg);
- lentokorkeus on alle 150 metriä maan tai veden pinnasta;
- maksimietäisyys kauko-ohjaajasta on 500 metriä; käytön on oltava näköyhteyteen
perustuvaa toimintaa, miehittämättömän ilma -aluksen on oltava koko ajan ohjattavissa, ja
sitä on lennätettävä vallitsevan sään ja valoisuuden huomioon ottaen riittävän lähellä kauko-
ohjaajaa niin, että vaikuttava ilmaliikenne voidaan havaita ja kyetään arvioimaan
väistämistarve luontevasti suoran näköyhteyden perusteella ilman apuvälineitä;
- miehittämättömän ilma-aluksen on väistettävä kaikkia muita ilma-aluksia;
- lennättäminen ei ole sallittua asutuskeskusten tiheästi asuttujen osien eikä ulkosalle
kokoontuneen väkijoukon yläpuolella;
- jos toimintaa harjoitetaan valvotussa ilmatilassa, on asiasta sovittava erikseen
lennonjohtoelimen kanssa;
- jos toimintaa harjoitetaan AFIS-vyöhykkeellä, on asiasta ilmoitettava lentotiedotuselimelle;
- toimittaessa valvotussa ilmatilassa tai AFIS-vyöhykkeellä kauko-ohjaajan on kyettävä
aikaansaamaan kaksisuuntainen puheyhteys lennonjohtoelimen tai lentotiedotuselimen
kanssa;
- toimittaessa valvotussa ilmatilassa tai AFIS-vyöhykkeellä lennonjohtoelimen tai
lentotiedotuselimen on kyettävä aikaansaamaan kaksisuuntainen puheyhteys kauko-ohjaajan
kanssa;
- kauko-ohjaajan ja lennonjohtoelimen on sovittava menetelmät ja toimintatavat ennen
toiminnan aloittamista valvotussa ilmatilassa;
- toimittaessa AFIS-vyöhykkeellä on kauko-ohjaajan ilmoitettava lentotiedotuselimelle käytetyt
menetelmät ja toimintatavat;
- ilmailulain 136 §:ssä säädetty ankara vahingonvastuu koskee myös miehittämättömiä ilma-
aluksia;
- kolmansien osapuolten (= ulkopuolisten) vahinkojen varalle miehittämättömällä ilma-
aluksella on EU:n vakuutusasetuksen 785/2004 mukainen vakuutus.
2.1.2 Miehittämättömän ilma-aluksen käyttö ilmatilassa, jota ei ole kielletty muulta ilmailulta
tai tarkoitusta varten erotettu; ilma-alus yli 500 metrin etäisyydellä kauko-ohjaajasta tai
kauko-ohjaustähystäjästä ja vähintään 150 metrin korkeudella maan tai veden pinnasta
- ilmatila on erotettava. Erottamiseen riittää tilapäinen tai pysyvä vaara-alue (D-alue) tai muu
ilmatilan erottaminen (esim. TSA-alue) [Viite: ilmailulain 9.4 § ja 11 §]. Toiminnan
harjoittajien on syytä ottaa huomioon seuraavat asiat:
- riskienhallinta;
- laitteiston lentokelpoisuus ja sen ylläpito;
- toimintaohjeistus ja sen osaaminen;
- mahdollisesti tarvittavat yhteistoimintasopimukset paikallisten toimijoiden kanssa;
- ilmailulain 136 §:ssä säädetty ankara vahingonvastuu koskee myös miehittämättömiä ilma-
aluksia;
- kolmansien osapuolten vahinkojen varalle miehittämättömällä ilma-aluksella on EU:n
vakuutusasetuksen 785/2004 mukainen vakuutus.
2.2 Miehittämätön ilma-alus saatettuna
Miehittämätöntä ilma-alusta voidaan lennättää myös miehitetyllä ilma-aluksella saatettuna.
Miehittämättömän ilma-aluksen ja saattokoneen yhdistelmän käytön voidaan katsoa
mahdollistavan lentosääntöjen tarkkaavaisuutta ja yhteentörmäyksen välttämistä koskevien
vaatimusten täyttämisen. Jos tällainen lentotoiminta suoritetaan lentosääntöjä ja muita
ilmailumääräyksiä noudattaen, toimintaan ei välttämättä vaadita ilmatilan varaamista.
Saatetussa toiminnassa tulisi kuitenkin huomioida soveltuvasti edellä 2.1 kohdassa luetellut
seikat ja lisäksi seuraavat näkökohdat:
- saattotoiminta katsotaan saattavan ilma-aluksen kannalta lentotyöksi;
- saattotoimintaa varten on asianmukainen ohjeistus toimintaan osallistuville henkilöille
(saattokoneen päällikkö, miehittämättömän ilma-aluksen päällikkö, ym);
- saattokoneen päällikkö varmistaa, että miehittämättömän ilma-aluksen päällikkö on
perehdytetty saattotoimintaa koskeviin ohjeisiin, saattokoneen ominaisuuksiin ja tuntee
ilmatilan käyttöä koskevat määräykset;
- saattokoneen päällikkö on perehdytetty miehittämättömän ilma-aluksen ominaisuuksiin ja
saattotoimintaa koskeviin ohjeisiin;
- saattokoneen päällikön ja miehittämättömän ilma-aluksen päällikön välillä on varmistettu
puheyhteysmahdollisuus;
- mahdolliseen saattokoneen ilmailumääräyksistä poikkeamiseen vaaditaan ennakkolupa
normaalisti;
- ilmailulain 136 §:ssä säädetty ankara vahingonvastuu koskee sekä miehitettyjä että
miehittämättömiä ilma-aluksia;
- kolmansien osapuolten vahinkojen varalle miehittämättömällä ilma-aluksella on oltava EU:n
vakuutusasetuksen 785/2004 mukainen vakuutus;
- saattokone vakuutetaan EU:n vakuutusasetuksen 785/2004 mukaisesti.
3 Lennokit
Lennokkeihin ei pääsääntöisesti sovelleta niitä vaatimuksia, joita sovelletaan
miehittämättömiin ilma-aluksiin tai kauko-ohjattaviin ilma-aluksiin.
Kuitenkin ilmailulta rajoitettuja alueita koskevat säädökset koskevat lennokkejakin (rajoittavat
ilmailua noilla alueilla). Lentoturvallisuudelle vaaraa aiheuttavaa toimintaa koskeva säännös
ilmailulain 159 pykälässä koskee myös lennokkeja. Muutoin lennokkeihin sovelletaan samoja
tuoteturvallisuus / tuotevastuuvaatimuksia kuin mitä leluihin yleensäkin, mutta näiden
vaatimusten noudattamisen valvonta ei kuulu ilmailuviranomaisen tehtäväkenttään.
Lennokin käyttöön liittyvä vahingonkorvausvastuu määräytyy yleisen
vahingonkorvauslainsäädännön mukaisesti. Ilmailulain 136 §:n 2 momentin vastuusäännöstä
ei siis sovelleta lennokkitoimintaan, koska lennokkia ei määritelmän mukaisesti katsota ilma-
alukseksi.
Jorma Kivinen / Trafi, 19.12.2014
perjantai 12. joulukuuta 2014
DJI Phantom
Olen aiemmin omistanut muutaman rc-kopterin sekä nuorempana sgloddina tuli rakenneltua myös lennokkeja. Kaikenlaiset lentävät vempeleet ovat aina siis kiinnostaneet.
Nykyisin pelkästään rc-kopterilla lentäminen ei välttämättä jaksa kiinnostaa alkuinnostusta enempää, mutta kun lentämiseen liitetään yksi lisäelementti (valokuvaus) niin mielenkiinto kantaa huomattavasti pitemmälle!
Kun kopterikuume kasvoi entisestään niin laitoin tilaukseen DJI Phantom FC40:n, joka istui specseiltään ja hinnaltaan tämän hetken tarpeisiin. Tein heti alkuun pienen upgreidauksen ja tilasin gimbalin sekä uuden kameran (josta juttua myöhemmin).
Ehdin treenata lentämistä noin parin kolmen viikon verran ennen kuin kelit huononivat (sadetta, kovaa tuulta, jne...) ja testilentojen perusteella kopteri vaikuttaa aivan huikealta lentää! Verrattuna aiempiin halpiskoptereihin lentäminen on todella vakaata. Innolla odotan minkälaista matskua tällä saadaan aikaiseksi!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)