Finntriathlon Joroinen 2015

Jos jokin kisa on joskus mennyt nappiin, niin se oli kyllä tämä :) Todella huojentavaa sanoa nyt noin, koska mm. Vanajanlinnan uintiosuus jätti jälkeensä aika paljon työmaata ja sitä tässä on viimeinen kuukausi koitettu rakentaa todenteolla paremmaksi.

Valmistautuminen
 

Valmistautuminen kisaan meni yhtä vatsatautista viikonloppua lukuunottamatta suunnitelmien mukaisesti. Mukavana yllätyksenä sain vihdoin heinäkuun alussa hommattua itselleni tempopyörän ja ehdin sen jo aika mukavasti sisäänajamaan kisaa varten. Vauhti tuntui heti nousseen taas pari napsua uuden pyörän myötä ja innolla odottelin, että pääsen sillä ensimmäistä kertaa viivalle.

Aikakone

Koska avovesi elementteineen (tuuli, aallokko, näkyvyys, yms.) oli ollut tähän asti uinnin ongelmakohtina, niin niitä alettiin työstää sitten paremmiksi. Myös nuppi oli saatava pysymään tekniikan lisäksi paremmin kasassa. Pidettiin mm. mökillä treeniviikonloppu, jossa appiukkoni pyöritti moottoriveneellä allokkoa ympärillä koko uinnin ajan, jotta saataisiin uinti kulkemaan kovassakin aallokossa :D Tekemällä oppii ja kohtahan se alkoikin sujua paremmin. Vielä työnsarkaa kuitenkin uinnissa on ihan riittävästi, joten treenailut jatkuu entiseen malliin.

Kesämökin treenimaisemissa

Juoksu puolestaan on kulkenut todella hyvin nyt kesällä ja siinä koitin pitää vauhtikestävyyttä yllä juoksemalla 7-21km lenkkejä. Juoksemalla saan kuitenkin jalat pahiten jumiin, joten viimeiset valmistelevat lenkit oli hyvin maltillisia ja ne tehtiin ”pyörästä juoksuun”-periaatteella. Jalat ei ole vielä selvästikään tottuneet tälläiseen ja otollisimmat hetket krampeille on aina ekalla kilometrillä pyörän päältä juoksuun lähdettyä. Ehkäpä sekin treenien myötä alkaa tasoittumaan.

Joroisiin saavuttiin perheen kanssa jo hyvissä ajoin. Olin luvannut tehdä Finntriathlonille vielä yhdet ilmakuvaukset ennen kisaa, joten to-pe oli ohjelmassa myös kopterin pyörittelyä kisapaikan välittömässä läheisyydessä. Ehdin käydä myös jo torstaina kisainfossa ja tsekkaamassa vaihtoalueet läpi, joten perjantaina jäi hyvin aikaa tehdä viimeiset hienosäädöt ja valmistelut kisaa varten. Tai oikeastaan hienosäätöä kaipasi eniten fillari, johon pyöräytettiin uudet kisakumit alle (kiitos Peräsalmen Jukka) ja fiksattiin pieni satulaputkiongelma kuntoon. Mieheen tankattiin myös paljon nestettä ja vielä jonkin verran hiilaria. Sitten hyvissä ajoin nukkumaan, jotta akut olisivat aamulla täynnä virtaa!

Työt ennen hupia!

Valvatus kisakuosissa

11.14 lähtölaukaus ja sitten matkaan!

Urheilukentälle nousee telttoja kuin sieniä sateella

T2:lla alkaa olla varustepussit siististi paikoillaan

Kisapäivä

Kisapäivän aamulla heräsin jo seitsemältä tankkaamaan topakan aamupalan. Olo oli hieman tokkurainen ja vanha rintarangan jumivaiva muistutteli ikävällä tavalla olemassaolostaan. Ikävä kipu vaivasi pitkin aamua. Sain jumpattua rintarankaa onneksi vetreämmäksi ja valvatukselle saavuttaessa en muistanut enää koko hommaa.

Uinti ja T1

Aika kului kuin siivillä ja kohta kello viittoikin kohti yhtätoista, jolloin kuumaryhmä starttaisi. Harmittava tapaus sattui n. 20 sekuntia ennen lähtölaukausta, kun vaihtoalueelta kuului kova pamaus. Jonkun kisaajan pyörän kumi puhkesi juuri siis ennen lähtölaukausta. Tiesin ettei se kuulunut omasta pyörästä, koska ääni tuli vaihtoalueen järvenpuoleiselta sektorilta ja omani fillarini oli puolestaan kauempana. Lähtölaukaus lähetti kisaajat matkaan ja niinpä alettiin Tompan ja Micon kanssa siirtyä lähtökarsinaan odottamaan omaa (M 30-34) starttia, joka oli 11.14. Hetken kuluttua laskettiinkin jo sekunteja ja sitten mentiin!

Tompan kanssa lähtökarsinassa n. 5min ennen starttia. (Kuva: Anu Pesonen)

Koska Vanajanlinnassa olin ajatellut kisaavani myös uinnissa, niin tänään en ajatellut niin tehdä. Kuulostaa nurinkuriselta, mutta uinnissa mun kilpailuvietistä on toistaiseksi vaan haittaa. Jos koitan tehdä ns. nopeaa suoritusta niin homma menee täysin puihin. Siispä sijoittauduin lähtöryhmän puolen välin takapuolelle ja otin lähdön erittäin rauhallisesti. Vedin pitkää liukua heti alusta lähtien ja keskityin hyvään hengitykseen. Alkuperäinen suunnitelma oli uida oikeaa reunaa poijulinjan mukaisesti, mutta koska monella muullakin oli sama suunnitelma, niin reitti oli heti tukossa. Vasen reuna levisi nopeasti vasemmalle ja siten keskelle aukesi sopiva rako. Otin paikkani siis rykelmän keskeltä ja siinä mentiinkin n. 550 metriä. Olen treeneissä katsonut kellosta aina sopivan väliajoin vauhtia, mutta nyt sitä en tehnyt. Uintiaikaa tärkeämpi oli saada nyt tehtyä ehjä kisauinti. Uinti kulki todella rennosti ja menin omaa tasaista tahtiani koko matkan. Suunnistus tuntui välillä hankalalta, koska poijut katosivat näköpiiristä uimareiden sekaan. Sain uitua kuitenkin suhteellisen suoraan pois lukien viimeisellä suoralla tehdyt mutkittelut. Rantauduttua tsekkasin vasta ekan kerran kelloa ja se näytti uintiajaksi 35min ja risat! Huippu-uinti :) Tuo on itselle hyvä aika tällä matkalla varsinkin kun ihmismassa hidastaa välillä menoa omalta osaltaan.

Ensimmäinen vaihto meni jotenkin hitaasti. Jotain ylimääräistä häsläystä siinä oli koska sain tuhrattua siihen aikaa 4.19.

Pyöräily ja T2

Pyörä kulki alusta lähtien kovaa. Keli oli aurinkoinen ja mikä parasta niin tuuli oli heikkoa. Reilut 10km meni 40km/h keskarilla eikä se tuntunut mitenkään vaivalloiselta. Kropassa tuntui olevan hyvin energiaa ja hyvin mennyt uinti nosti fiiliksiä entisestään. Rantasalmelle mennessä edellisten lähtöjen porukkaa oli paljon ohiteltavana, mutta aina löytyi tilaa ohittaa. Koitin ajaa itsekin mahdollisimman herrasmiesmäisesti ja pitää ajovälit yli 10 metrissä. Samoiten jos joku ohitti minut niin annoin tilaa. Rantasalmen kääntöpaikalle (45km) tultiin hyvää vauhtia 38,5km/h keskarilla. Paluumatka sujui myös samaa tahtia, mutta vanhan vitostien loppuosuuden mäet ja vastatuuli hieman pudottivat vauhtia. Pyöräosuus taittui ennakoitua parempaan aikaan 2.22.36 (37,87 km/h) eikä jalat tuntuneet vielä edes keitetyiltä nuudeleilta.

Toisen vaihdon tiesin hoituvan nopeammin ja siihen kului aikaa vain 1.58.

Pyörältä jalkauduttu ja juoksujalkaa kohti T2:sta. (Kuva: Pertti Jäntti)

Juoksu

Heti juoksun alussa koitin painottaa itselleni, että ”Nyt vaan maltilla matkaan. Iisisti. Ihan rauhassa haet sen vauhdin”. Teoriassa hyvä idea, mutta siinä adrenaliinipöllyissä huomasin juoksevani heti 3:50/km vauhtia :D Ekalla kilometrillä etureidet meni aivan tukkoon. Kiristelyt alkoi pikkuhiljaa lähestyä kramppeja, kunnes sitten pudotin vauhtia reilusti ja pidin vauhdin alhaalla niin pitkään kunnes jalat alkaisi taas tuottaa tehokasta toimintaa. Alkavat etureisikrampit sulivat onneksi ekalla kierroksella pois ja sain nostettua vauhtia 4:20-4:30/km hujakoille. Eka kierros meni aikalailla omissa ajatuksissa, mutta jo tokalla kierroksella aloin huomata enemmän tuttuja naamoja yleisössäkin :)

(Kuva: Sari Jäntti)

(Kuva: Ismo Nikkonen)

Vaikka mutkitteleva juoksureitti pitkin kirkonkylää ei ole ehkä ihan se helpoin mahdollinen, niin tykkään kisata todella paljon yleisön välittömässä läheisyydessä. Kannustuksista saa uskomattoman paljon voimaa ja koitinkin heittää vitosia kaikille, jotka kättä tarjosivat. Vaihdettiin myös oman pojan ja vaimon kanssa femmat jossain vaiheessa juoksua :) Mieleen jäi eritoten kaveriporukan paljukatsomo eräällä sivukujalla, pieni rumpalityttö talon edessä, sekä vanhemmat pariskunnat vesiletkujen kanssa antamassa viilennystä kisaajille!

Hieman reilu 7km enää maaliin ja vielä hymy irtoaa :) (Kuva: Timo Kanaoja)

Juoksu kulki alun vaikeuksien jälkeen aika mallikkaasti (mutta maltillisesti) ja sieltä se maali alkoi pikkuhiljaa häämöttää. Pienet tuuletukset vielä maalisuoralla sitten ”kepein” askelin maaliin. Puolikas taittui myös arvioitua kovempaan aikaan 1:34:47 ja kokonaiskisan aika oli 4:39:01! Aivan nappi suoritus ja omat arviot ylittyi kirkkaasti :) Sijoitus omassa sarjassa (M 30-34) 18./153 ja over all:ssa 97./1318.

Maalisuoralla pienet tuuletukset :) (Kuva: Mika Martikainen)

Maalissa odottelikin perhettä ja ystäviä, joiden kanssa päästiin heti fiilistelemään hyvin mennyttä kisaa :)

Hymyt herkessä (Kuva: Päivi Jäntti)

(Kuva: Päivi Jäntti)

(Kuva: Sari Jäntti)

Jälkimainingit ja -meiningit

Kisan jälkeen olo oli yllättävän pirteä, vaikka keli muuttuikin aika lämpimäksi kisan aikana. Heti kisan jälkeen ei meinannut ruoka maistui millään, mutta iltaan mennessä kroppaa oli ravittu kolmella lämpimällä aterialla ja muutamalla ohraisella urheilujuomalla :) Hieman jäykkiä jalkoja käytiin myös jumppaamassa vetreämmiksi vielä iltakemuissa, jossa kansan tanssikenkiä liikutti Lipsaset.

Kokonaisuudessaan aivan mahtava päivä! Hyvän kisan lisäksi tuli nähtyä paljon vanhoja kavereita ja tuttuja sekä tapaisin lukuisia uusia tuttavuuksia. Tästä on hyvä jatkaa kohti loppukesän kisoja!

Kiitokset

-Perheelle, ystäville, tutuille ja tuntemattomille tuesta ja tsemppauksesta!
-Finntriathlonin porukalle kiitokset jälleen kerran mahtavista kisoista
-Henri Huttunen / Onnisport, kisa-asuista / ravinteista / lihashuoltotuotteista
-Lassi Ikonen / Intersport Myllymäki (Lappeenranta), Työkalun lainasta kisan ajaksi. Oli tarpeen :)
-Jukka Peräsalmelle kisaa edeltävästä pyörähuollosta
-Kaikille valokuvaajille iso kumarrus tapahtuman taltioinnista