Kuopio Maraton 2015

Huikea urheilukesä sai jatkoa ennätystahtiin menneen maratonin merkeissä Kuopiossa! Uusittu reitti näytti ensisilmäykseltä entistä nopeammalta ja sitä se taisi ollakin, koska ensimmäistä kertaa alitin kolmen tunnin haamurajan!


Valmistautuminen

Pirun sitkeä yskä häiritsi parin viikon ajan ennen kisapäivää. Se teki harjoittelusta aika haastavaa, muttei onneksi kuitenkaan estänyt sitä täysin. Joka päivä jännitin josko se alkaisi tekemään siitä ihan kunnon lenssua, mutta onneksi se pysyi aisoissa. Vaikka kesällä tuli juostua aika paljon ja vauhti tuntui hieman kasvaneen viime vuodesta, niin valmistelevat viikot ennen maratonia eivät oikein menneet suunnitellulla tavalla. Jouduin lyhentämään lenkkejä, tekemään vaihtoehtoisia harjoitteita ja sitten yksinkertaisesti lepäämään enemmän. Päätin tehdä pitkän (n. 27.5km) suuntaa antavan testilenkin viikkoa ennen maratonia ja tehdä sitten sen perusteella lopullisen päätöksen osallistumisesta. Lenkki meni ihan hyvin ja suurin piirtein viime vuoden maratonin vauhtia (4.27 min/km), joten uskalsin raapustaa nimen osallistujien listalle. Yskä ei ollut helpottanut, muttei toisaalta pahentunutkaan ja uskoin sen helpottavan seuraavan viikon aikana.


Kisa

Saavuin kisapaikoille jo hyvissä ajoin, että ehtisin ottaa hyvät alkulämmöt ennen starttia (ja etsiä hallin läheltä autopaikan). Olo tuntui hyvältä ja pirteältä, joten pistin realistiseksi tavoitteeksi parantaa parilla minuutilla viime vuotista aikaa (3:08:57). Houkuttelevalta tuntunut ajatus lähteä koittamaan alle kolmen tunnin alitusta ei rehellisesti sanottuna ollut vielä tässä vaiheessa mielessä. Alle kolmeen tuntiin vaadittava vauhti (alle 4.15 min/km) on tuntunut treeneissä hieman liian kovalta maratonia ajatellen. Ajattelin lähteä reippaasti matkaan ja juosta enemmänkin fiiliksen kuin tavoitevauhdin mukaan. Jos kovempi vauhti tuntuisi hyvältä, niin sitten koitettaisiin pitää sitä yllä. Hölkkäilin ja verryttelin Kuopio-hallin läheisyydessä sekä kävin tsekkaamassa paikat hallin sisältä. Kroppaa oli tankattu lähipäivinä sen verran topakasti, että jouduin lähtemään kesken verryttelyn tekemään ylimääräisen vessakeikan. Helpotuksen jälkeen olikin jo aika siirtyä lähtökaaren tuntumaan odottamaan lähtölaukausta.

Lets run a marathon, but first let me take a selfie!

Edellisiltana napattu kuva Kuopio-hallin kisakeskuksesta.

Maratonia varten sisäänajetut Salming Distance D1:t.

Kello 11.00 päästiin vihdoin matkaan ja kärjen vauhti yllätti jo heti ensimmäisillä kilometreillä ollen 3.30-3.59 min/km luokkaa. Vaikka sainkin jo 2km jälkeen pohkeeni aika hyvään jökkiin, niin tämä rivakka aloitus toimi hyvänä herätyksenä kropalle. Hölläsin suosiolla tahtia ja tiputin vauhtia neljän minuutin mukavammalle puolelle. Yllätyin kuitenkin miten hyvin pystyin pitämään 4.05-4.15 min/km tahtia yllä. Paikoittain mentiin jopa kovempaakin. Musa soi korvissa, keli oli sopiva, porukka kannusti ja matka edistyi kivuttomasti. Ekan kierroksen loppuvaiheessa havahduin katsomaan muutakin kuin tahtia ja huomasin meneväni ekan puolikkaan selkeästi alle puolentoista tunnin. Kepeästi liikkui siis tossut :)

Toiselle kierrokselle lähtiessä alkoi adrenaliini nousta entisestään, koska teoreettiset mahdollisuudet alle kolmen tunnin alitukseen oli heitetty ulottuville. Viime vuoden Kuopio Maratonilla tahti hidastui nimenomaan toisella kierroksella noin 24,5km kohdalla, joten vielä ei todellakaan oltu voiton puolella. Päätin jatkaa edelleen fiilispohjalta juoksemista vauhtien suhteen enkä tehnyt radikaaleja muutoksia suuntaan enkä toiseen. Otin geelin aina noin 30min välein ja napsin siinä ohessa sitten glukoosia, sekä urheilujuomaa huoltopisteiltä. Noin 30km jälkeen alkoi nousut tuntua jo enemmän jaloissa ja kimmoisuutta ei askeleessa ollut enää samaan tapaan. Mäet piti paikoin mennä hieman "runttaamalla" ja sitten varovasti etsiä taas hyvä tahti tasaisella. Tässä vaiheessa elettiin ehkäpä maratonin vaikeinta osuutta, koska pitkä matka oli jo takana, mutta riittävän pitkä kuitenkin pilaamaan hyvän juoksun.

Energiatasot olivat kuitenkin hyvät eikä lihaskipukaan ollut vielä sietämätön. Ainoastaan oikea takareisi alkoi osoittaa merkkejä kovasta rasituksesta ja tunsin "kramppipesäkkeen" alkavan muodostua sinne. Myös lantion alue alkoi turtua rasituksesta. Kolotuksista ja kivuista pitää aina siirtää ajatuksen äkkiä pois ja aloin mietiskellä kaikkia mukavia juttuja. Aloin myös laskea mielessäni, että jos viimeinen kymppi taittuisi vielä samaa vauhtia, niin todella mentäisiin kolmen tunnin alitse. Tutussa ympäristössä/reitissä on helppo jakaa voimia, kun tietää mitä edessä vielä on. Tiesin, että rautatieasemalta lähtevään viimeiseen nousuun piti säästää vielä vähän ruutia, joten tulin Haapaniemi-Vänäri-osuuden tasaisen varmaa vauhtia.

Viimeisessä nousussa piti tosiaan laittaa lisää pökköä pesään, jotta sain pidettyä riittävän hyvän vauhdin vielä yllä. Tässä vaiheessa takareisi alkoi olla jo sitä mieltä, että kohta taitaa alkaa riittämään. Krampeilta kuitenkin säästyttiin ja pian Kuopio-halli ilmaantuikin näköpiiriin. Tsekkasin kelloa ja se näytti aikaa kuluneen 2:54 ja risat! Matkaa maaliin oli enää reilut 500m, joten nyt alkoi hymy nousta jo kasvoille :) Kuopio-halliin sisääntultaessa tuntui kaikki kolotukset kadonneen ja jäljellä olisi enää vajaa ratakierros ja se olisi sitten siinä! Takasuoran varrella olikin oma perhe kädet pystyssä kannustamassa ja heitteltiin siinä vauhdista femmoja. Pitkä ja hyvä juoksu sai arvoisensa maalintulon, kun ajanotto pysähtyi lukemiin 2h 57min 06s!

Sain kuulla heti maaliin tultuani, että olin tullut yleisessä sarjassa neljänneksi! Aivan huikea juttu sekin, mutta vaikken olisi palkintosijoille päässytkään, niin olisin ollut kolmen tunnin alittamiseen enemmän kuin tyytyväinen! Onnistuneesta juoksusta kertoo varmasti sekin, että juoksin elämäni toiseksi (1:28:18) ja kolmanneksi (1:28:48) kovimmat ajat puolikkaalla (pb: 1:25:30)! Vieläpä peräkkäin :)

(Kuva: Sari Jäntti)

(Kuva: Sari Jäntti)

Kauden toinen podium-sijoitus! Nelossija maistui oikein hyvältä :) Voiton vei hieman yllättäen vasta 17-vuotias Samuli Hussa, joka kellotti todella kovan ajan 2:46:07! Jos tulostaso on tätä luokkaa ensikertalaisella niin tulevaisuudessa tästä kaverista tullaan kuulemaan vielä! Onnittelut kaikille muillekin mitalisteille! (Kuva: Sari Jäntti)

Naama on kuin Naantalista, kun on nelossija on plakkarissa. (Kuva: Sari Jäntti)

Palautetta

Kisakeskuksen siirtäminen Rauhalahdesta Kuopio-halliin oli mielestäni hyvä uudistus. Lähtö- ja maalialueet oli sijoitettu hyvin ja homma toimi siltä osin moitteettomasti. Hallin sisälle saatiin kätevästi kaikki esittely- ja hierontapisteet sekä tavaransäilytys. Myös katsojien näkökulmasta Kuopio-halli on parempi paikka seurata juoksijoiden maaliintuloa, koska katsomoon mahtuu paljon porukkaa istumapaikoille ja näkyvyys on hyvä. Lisäksi sisätila on aina suojaisa eikä mahdollinen sade pääse haittaamaan meininkiä kisakeskuksessa.

Reitin sijoittaminen osittain kaupungin keskustaan on varmasti haasteellista, mutta siinä oli onnistuttu mielestäni aika hyvin. Varsinkin kauppakadun osuus oli hieno pätkä juosta! Porukkaa oli myös tullut kiitettävästi kannustamaan terasseille ja katujen varsille. Kuten olen aiemminkin jo maininnut niin yleisön välittömässä läheisyydessä on hienoa kisata :) Kannustuksista saa aina lisäenergiaa.

Vaikka liikenteenohjaus toimikin hyvin, niin reittimerkintöjen osalta jäi paikoin parannettavaa. Esimerkiksi Väinölänniemessä Lappalaisenkadulla kalkkiviiva kulki milloin vastaantulijoiden kaistalla ja milloin oikealla puolella, joka aiheutti kohdalle sattuneissa vastaantulevissa autossa hämmennystä.

Huoltopisteitä oli mielestäni sopivasti ja homma pelasi niissä hienosti.

Kokonaisuutena tapahtuma oli oikein hyvä ja Kuopio Maratonia kelpaa suositella muillekin. Kaupunkireitti ei ole ehkä se optimaalisin ennätysten rikkomiseen, mutta tarjolla on kaunista pätkää pitkin Kallaveden rantaa sekä lupsakkaa savolaista menoa ja meininkiä!