Kulunut kausi poikkesi suuresti siltä osin, etten kisannut yhtäkään maastopyöräkisaa. Maastopyöräily jäi kesällä muutenkin harmittavan vähälle, mutta nyt myöhässyksyllä on tarkoitus käydä ajamassa vielä hieman treenejä maastossakin. Urheilun osalta laitoin siis lähes kaikki paukut triathloniin. Kausi todellakin oli huikea ja erittäin motivoiva seuraavia koitoksia ajatellen. Kun syksyllä 2014 hyppäsin ensimmäistä kertaa altaaseen aloittaakseni vapaauinnin määrätietoisen harjoittelun, niin en olisi osannut villissä unelmissakaan kuvitella vetäväni puolimatkaa reippaasti alle viiteen tuntiin. Tai voittavani omaa sarjaani Kuopio Triathlonissa! Juoksun osalta puolestaan kauden kohokohtana oli alle kolmen tunnin alitus maratonilla. Tuohon maratoniin oli parempi kuin hyvä päättää kausi ja alkaa sitten viettämään ansaittua ylimenokautta. Tämä ensimmäinen henkilökohtainen kilpailukausi triathlonin parissa toi tullessaan paljon uusia tuttavuuksia, hienoja kokemuksia sekä kovan nälän tulevaa ajatellen :)
Vaikka kesän kohokohdat nousevatkin kaikkein väsyneimpienkin treenihetkien päälle, niin mennyt kausi oli opettavainen monella tapaa. Niin hyvältä kuin huonoltakin kantilta tarkasteltuna. Kokemusta kertyi ja ratkaisuja löytyi useaan asiaan, kuten: omaan jaksamiseen, terveyteen, ravintoon, palautumiseen, lihashuoltoon, treeniaikataulujen sovittamiseen työn/vapaa-ajan/perhe-elämän suhteen jne. Lisäksi sain paljon hyviä lajikohtaisia niksejä ja vinkkejä, joiden avulla seuraavaa kautta on helpompi aloittaa. Terveyden osalta haasteellisinta oli jatkuvasti pahentuneet jalkojen suonikohjut. Joku voi tietysti ajatella, että "mikäs siinä nyt on niin kummallista, jos jostain kohdasta suoni pullottaa? Eikös noita ole vähän jokaisella". Varmasti onkin, mutta siinä vaiheessa, kun toinen jalka on nivusista nilkkaan saakka täynnä parhaillaan pikkuriillin paksuista pullistunutta suonta mytyssä (=useita viallisia laskimoita) ja toinen vaivainen jalka siihen vielä lisäksi (onneksi hieman lievempänä), niin se aiheuttaakin jo muutakin kuin kosmeettista vaivaa. Varsinkin pitkillä juoksulenkeillä oikeasta jalasta katosi välillä tunto polvesta alaspäin. Lisäksi pahimmat kohdat jaloissa olivat välillä melko arkoja sekä ne olivat herkkiä hiertymään. Jos jotain positiivista pitää tuosta vaivasta hakea, niin eipähän suorituksen aikana tuntunut kipua tai hiertymiä oikeassa jalkaterässä :D
Ylimenokausi tulikin siis tänä vuonna vietettyä kerrankin erittäin erittäin maltillisesti, koska suunnitelmiin kuului jalkavaivojen hoitaminen kuntoon heti Kuopio Maratonin jälkeen. Kirjoittelen scleroterapiasta erillisen jutun, joten jos kärsit edellä mainitusta vaivasta tai kyseinen hoitotoimenpide mietityttää/kiinnostaa muuten vaan, niin lukaiseppas se. Tätä postia kirjoitellessa jalat ovat jo kuitenkin parantuneet hyvin ja ylimenokausi on virallisesti takana päin :) Treenit pyörivät jo normaalisti ja tähtäimet on suunnattu jo tiukasti ensi kauteen. Tästä jatketaan kohti uusia koitoksia!
 |
| Talvella voi kisata triathlonissa vaikkapa virtuaalimaailman puitteissa :) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti