Valmistautuminen
Varvas ei enää pahemmin vaivannut ja pystyin tekemään viimeistelyt tähän kisaan ilman jalkakipuja. Perheen pienimmissä oli vaan pyörinyt kevään aikana useampi räkätautiaalto ja varmasti jollain lievemmällä tasolla se vaivasi itseänikin. Ennen kisaa kunto tuntui olevan suht hyvällä mallilla, mutta yleisvointi oli ollut vähän valju ja palautuminen treeneistä tuntui olevan hitaampaa. Ei kuitenkaan mitään kovin huolestuttavaa. Olo ei ollut kuitenkaan ihan niin "ladattu" kuin normaalisti ennen kisaa. Oliko sitten joku pöpö kierrossa vai enkö ollut keventänyt harjoittelua tarpeeksi? Intoa kuitenkin piisasi kesän ekaan triathlonkisaan, joten hyvillä fiiliksillä lähdettiin kokeilemaan mihin paukut riittää!
Ajeltiin edeltävänä iltana kohti Vierumäkeä ja tuttuun tapaan majoittauduttiin Scandicissa, joka on kätevästi kisakeskuksen ytimessä. Tällä kertaa päästiinkin viettämään vaimon kanssa viikonloppua kahdestaan Vierumäelle lasten jäädessä mummolaan kannustamaan.
Kisa-aamuna fiilis oli hieman jännittynyt ja meinasipa tuttu jännityspäänsärkykin hiipiä takaraivoon. Maittavan aamupalan jälkeen venyttelin huolellisesti ja rullailin niskaa/kallonpohjaa Blackrollin pallolla. Sain orastavan nuppikivun asettumaan ja kohtahan se olikin jo aika suunnata kohti kello kymmenen kisainfoa. Kisainfon jälkeen hoidin pyörän ja varusteet vaihtoalueelle sekä ehdin vielä syömään kevyesti. Aamu meni nopeasti ja olikin aika vedellä kisa-asua niskaan.
Tankkaushommia! |
Vaihtoalue vielä autiona hetken aikaa. |
Tuttuun tapaan kisakanslia löytyi urheiluhallin radalta. |
Pöhinää kisainfossa urheiluhallin auditoriossa. |
Keli hellii :) |
Valkjärven rantaa kohti astellessani huomasin, että sinnepä olikin jo kerääntynyt kiitettävästi porukkaa katsomaan starttia. Vetäisin märkkärin päälle ja kävin pulahtamassa noin 16-asteiseen veteen. Raikasta, muttei tuntunut epämiellyttävän kylmältä. Suurjärven puolella oli puolestaan luvassa noin pari astetta lämpimämpää vettä. 18-asteinen vesi oli Suomen kesäkuussa jo luksusta :)
Vartti starttiin! |
12:45 paukahti lähtölaukaus ja rolling start lähti rullaamaan kohti laiturin päätä. Porukka liikkui rauhallisesti ja kohta oltiinkin jo starttimaton kohdalla. Sit mentiin! Hyppäsin jalat edellä veteen, koska halusin taata lasien pysymisen päässä. Rauhallisuus jäi laiturilla ja vedessä oltiin jo kisamodessa. Lähdin aivan liian reippaasti matkaan ja vauhti oli liian kovaa Valkjärven ekalla osuudella. Yläkroppa oli jo melko hyvin jumitettu Suurjärveen siirryttäessä ja huonon vauhdinjaon seuraukset alkoivat tuntua... Seuraavat 500m mentiinkin hengitystä, sykettä, tahtia ja oloa tasaillessa. Vauhti putosi vähän liiaksikin ja meinasi alkaa jo harmittamaan. Sain kuitenkin kasattua itseni ja tasattua tahdin jokseenkin siedettävälle tasolle. Meno tuntui kuitenkin melkoisen epämiellyttävältä. Valkjärven viimeinen osuus tultiin hieman vajailla tehoilla ja uinnin aika oli vajaan minuutin edellisvuotta hitaampi.
T1 ja pyörä
Järvestä noustuani olin melkoisen hengästynyt ja sykkeet olivat edelleen aivan liian korkealla. Rannasta vaihtoalueelle menevä jyrkkä nousu tuntui edellisvuotta jyrkemmältä ja vaihtoon tuhraantui puoli minuuttia aiempaa enemmän aikaa. Uinti oli rokottanut vähän liiaksikin voimia.
Pyörälle päästyäni olo alkoi kuitenkin tasottua ja vauhtia sai heti kelattua hyvin ylös. Ehkäpä tämä tästä vielä iloksi muuttuu! Mäkinen pyöräreitti oli jäänyt mieleen ja tiesin seuraavan neljänkymmenen kilometrin sisältävän myös jonkin verran ylämäkijumppaa. Mäet nousivat kuitenkin ihan mallikkaasti ylös ja sain pidettyä tavoitevauhdista aika hyvin kiinni. Tämä nosti fiiliksiä, koska nyt keväällä juoksukunnon nostamisen ollessa pääsijalla kovemmat pyörätreenit olivat jäänyt hieman vähemmälle. Uinti oli kuitenkin selkeästi syönyt voimia ja pyörän loppu tuli vähän nihkeästi. Pyöräilyn aika oli lopulta vajaat puoli minuuttia edellisvuotta huonompi. Ihan ok kuitenkin.
T2 ja juoksu
Vaihdossa nappasi ekan kerran kramppi kiinni pohkeesta, mutta ajattelin sen kyllä sulavan pois kunhan pääsen juoksemaan. Pari kymmentä sekuntia tuli taas vaihdossa takkiin edellisvuoteen verrattuna. Ihme hidastelua.
Juoksuun lähdettiin vauhdikkaasti liikkeelle ja eka kilometri tulikin 4:14/min vauhtia. Noin 1,5km kohdalla tuntui sitten kuin joku olisi lyönyt puukot takareisiin. Aivan jäätävät krampit! Täytyi laittaa homma täysin seis. Ei puhettakaan, että olisi nostanut edes jalkaa maasta. Kovat krampit helpottivat vasta noin puolentoista minuutin ja muutaman kymmenen p*rkeleen jälkeen. Lähdin varovasti liikkeelle ja koitin alkaa hiljalleen saada juoksua kohdalleen. Jokunen kilometri siihen meni, mutta kuin ihmeen kaupalla pääsin vielä lähes alun vauhteihin kiinni! Eka kierros tuli 4:28/min keskivauhtia ja päätin koittaa ottaa vielä tokalla vitosen lenkillä takaisin sen mitä otettavissa oli. Sain pidettyä lopulta 4:19/min vauhdit ja kuroin itseni vielä viidennelle sijalle (loppuaika 2:22:43)!
Pahimmat krampit selätetty ja jäljellä vielä toinen vitosen lenkki! |
Maalissa oli tärkein kannustaja vastassa (sydän) :) |
Palautumista käyntiin terveellisellä tavalla... |
...ja vähemmän terveellisellä! Rommirusina on kyllä kestosuosikki :P |
Kesken kisan tuli mieleen, että ihan kuin jotain olis unohtunut... Aurinkorasva! |
Jälkipuinti
Vaikeaan päivään verrattuna sijoitus oli hyvä. Toki tietysti harmittaa pirusti, että jäin nelosesta vain 16 sekuntia ja kolmosesta 1:40 minuuttia. Ilman jalkakramppeja pronssista oltaisiin oltu varmasti taistelemassa. Välillä sattuu huonojakin päiviä kisoissa ja analysoitavaa riittää. Etenkin uinnin vauhdinjaon sekä kisaan valmistautumisen puolesta. Ehkä jännitystä ja "höyryä" oli miehessä liikaa talven jäljiltä ja nyt kauden ekassa kisassa ne sitten häiritsivät liikaa. Tästä opitaan ja korjataan virheet seuraavaa kisaa varten.
Kiitokset
-Kotiväelle tuesta ja kannustuksesta
-Koutsille vahvasta valmennustyöstä
-Finntriathlonille hienon kisan järjestämisestä
-Valokuvaajille tapahtuman ikuistamisesta
-Scandic Vierumäelle mukavasta majoituksesta sekä maistuvasta ruuasta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti