Taas on Tahkosta otettu mittaa! Tämän vuoden Tahko oli jälleen isompi kuin koskaan sekä osallistujien että matkojen pituuksien suhteen. Reilut 1600 maastopyöräilijää seikkailivat Tahkon poluilla ja osa hurjista polki jopa 240km startaten 0.00. Hulluista hulluimmat väänsivät tuon matkan vielä sinkulalla! Käsittämätöntä sitkeyttä.
Oma valmistautuminen tuntui osuneen nappiin tänä vuonna. Ajo tuntui pääosin mielekkäältä...paitsi Kinahmeilla I & II :) Noiden mäkien luoma tuska tosin kuuluu lajin ja varsinkin Tahko MTB:n luonteeseen. Pienten loukkaantumisten takia koitin ajaa kisan läpi turhia repimättä, mutta tasaisen vauhdikkaasti kuitenkin. Taktiikka tuntui toimivan ja voimia piisasi vielä El Grandellakin. Ensimmäistä kertaa Tahkolla vältyin kokonaan Krampeilta. Pientä kiristelyä tuntui reisissä viimeisissä nousuissa, mutteivat onneksi pahemmaksi menneet. Fiilis oli jälleen loistava, kun näköpiiriin ilmaantui tuolihissin yläasema kisan viimeisillä kilometreillä. Loppulaskussa meinasi tulla erään kanssapyöräilijän kanssa todella ahdasta ja ajolinjat hipoi pöpelikön reunoja vauhdin ollessa rapiat 60km/h. Maaliviivalle selvittiin kuitenkin kunnialla! Yllätyksekseni huomasin parantaneeni edellisvuoden aikaa 18min, vaikka ajo tuntui välillä liian varovaiselta ja hitaalta. Kello pysähtyi kuitenkin aikaan 3h26min kun ylitin maaliviivan. Kalusto kesti myös hyvin ja tulipa BeOne:n plakkariin jo kuudes Tahkon 60km:n lenkki. Tästä on taas hyvä jatkaa!
Saunan ja Piazzan maukkaan lihapulla-aterian jälkeen karistimme Tahkon pölyt kirjaimellisesti jaloistamme ja suuntasimme Kuopioon, jossa ilta jatkui perinteisesti viinijuhlien merkeissä. Kiitokset vielä kaikille!
P.S: Ainiin, Tahkon yhteyteen näyttää muodostuneen jo toinenkin perinne. Viime vuonna Tompalle ja Anulle syntyi esikoinen Tahkon kisojen jälkeen. Tänä vuonna vuorossa oli Tarja ja Eero, joiden tyttölapsi näki päivän valon kisojen jälkeen! Onnea :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti