Hääkuvauskauden aloitus

Aloitin tämän vuoden hääkuvauskauden 4.2. aikamoisen kirpeässä pakkasessa. Kuopiosta aamulla startatessani mittari näytti -33`C, joka on varmasti arktisin lukema, joka on kuvauskeikalle lähtiessä ollut. Tätä ennakoiden huollatin auton jo edellisenä päivänä ja uuden akun sekä notkeiden öljyjen turvin lähdettiin liikenteeseen (lähes) kuin palmun alta.



Lahteen saavuttuani pakkanen oli laskenut -23'C asteeseen, joka tuntui oudon leudolta. Vaikka olipa sitä siinäkin ihan riittämiin pakkasta. Keli oli kuitenkin mitä kaunein, joten ei muuta kuin kuvaushommiin. (Pihalla tietenkään ei tarvinnut kuvata kuin pakolliset rakennuskuvat sekä hääparin saapuminen ulos kirkosta.) Tosin yksi ulkona kuvattavaksi suunniteltu potrettisetti jäi ottamatta aikataulullisista syistä. Hääpäivänä jotenkin tuo kello liikkuu niin pirun lujaa. Saatiin kuitenkin tosi kivat potretit Upseerikerhon upeissa sisätiloissa.



Upseerikerhon valaistus olikin hieman hämyisämpi kuin mitä olin ajattellut, joten herkkyyksiä sai nostaa ja salamaa käyttää ahkeraan. Kuvasin omien kamojeni lisäksi morsiamen Nikon D7000 + Nikkor 105mm f2.8 combolla. (Morsian on siis kuvaajakavereitani Lappeenrannan ajoilta.). Kyllähän tuo Nikonikin tuntui Canonistin hanskaan istuvan mukavasti.



Hääpäivä meni tyylikkäästi ja porukka tuntui viihtyvän juhlissa. Ruoka ja juoma oli todella hyvää ja jälkiruokaakin oli kaksin verroin. Voiton vei ehdottomasti kuitenkin alla näkyvä hääkakku, joka oli erittäin onnistunut kaikinpuolin. Kakusta ja sen tekijästä lisää juttua TÄÄLLÄ.



Toivon pariskunnalle mukavia ja onnellisia tulevia vuosia. Oli mukavaa olla osana hääpäiväänne!

Kansi

Kävin aiemmin talvella kuvaamassa erään asiakkaan, kun hänestä tehtiin haastattelua tämän vuoden ensimmäiseen Terveyshymyyn. Lehden toiveena oli saada asiakkaasta iloista kuvaa lastensa kanssa, joten ideoimme kuvaukset pulkkamäkeen. Pulkalla laskemisista saatiin hauskoja kuvia, mutta otettiin paljon kuvia myös ihan improvisoidenkin. Mallien ohjaus oli tyyliin "kaatakaas lapset isi maahan ja menkää koko porukka siihen päälle" :) Lasten kanssa kuvatessa ei oikein voi liian jäykkää kaavaa tehdäkään, koska lapset jos mitkä osaavat eläytyä hetkeen. Kiva ylläri oli, että olivat valinneet kyseisestä kuvasetistä myös yhden kuvan lehden kanteen! Sulkia lisää hattuun ;)



Päivä alkoi hämärtää kuvaushetkellä, joten lisävalaistus oli tarpeen, että saatiin kuviin vähän eloa. Homma hoitui kahdella valolla. Kameran oikealta puolelta salama valkoisen varjon läpi hieman yläviistosta ja sitten toisen puolen varjoja täytin kädessä olleella rengassalamalla.

Kameraa vuokralle

Nykyään ei tarvitse enää välttämättä omia kamoja ostaa, vaan ne voi näppärästi vuokrata.


www.vuokrakamera.fi

Saksassa (Päivä 4)

Neljäs ja viimeinen reissupäivä olikin sitten pyhitetty kotimatkalle. Tosin töitä tuli tehtyä vielä matkustamisen ohessa.

Aamulla ei ollut aikaa kupeksia ja lähdimmekin ajelemaan kohti Berliiniä lähes tulkoon heti heräiltyämme. Luvassa oli huono ajokeli ja aamuruuhkat, joten siksi oli hyvä varata tarpeeksi aikaa. Autobahnalla oli tilaa huristella, mutta vettä tuntui välillä tulevan ihan riittävästi. Päivän valjetessa alkoi vasemman puoleisella kaistalla nopeudet nousta aika huimiksi. Berliinin lähestyessä keli alkoikin parantua.





GPS olisi mielellään neuvonut meitä jonnekin aivan muualle kuin lentokentälle, mutta Flughafen Tegelin kylttejä seuraamalla löysimme perille suht vaivattomasti.



Veimme hyvin palvelleen Hyundain takaisin Hertzin parkkiin ja lähdimme siemailemaan kahvia Starbucksiin. Asemalta ostettiin sitten myös muutamia tulijaisia.





Lento lähtikin lähes ajallaan (eli vähän myöhässä) ja niin sinivalkoiset siivet kuljettivat matkalaiset takaisin Savon sydämeen Helsingin kautta.



Hki-Vantaa kentällä käytiin myös pyörimässä kaupoilla ja tälläinen olisi ollut jokseenkin mieluinen kotiin vieminen! Hinta ei vain oikein mahtunut tämän reissun budjettiin...



Saksa ei ollut edelleenkään paska maa kuten Räty aikoinaan sitä kuvaili. Tämä tuli todettua jo edellisellä vierailulla maassa vuonna 2004. Ruoka on hyvää, ihmiset mukavia ja olutkin on maistuu oluelta :) Sellainen reissu tällä kertaa. Seuraavaa matkaa odotellessa!

Saksassa (Päivä 3)

Kolmas aamu olikin jo rutinoitunutta meininkiä. Tosin heti aamupalan jälkeen ei lähdettykään oitis tehtaalle, vaan tehtiin tovi hommia hotellin aulassa (jossa wlan). Langaton verkko oli ilmainen, mutta pirullisesti kantama loppui juuri minun hotellihuoneen ovea. Koodailut joutui siis nakuttamaan loungessa.

Pienen suunnittelubreikin jälkeen lähdettiin ajelemaan tehtaalle. Päivän epistolana oli kuvata lisää sekä ottaa mittoja. Uuden rakentaminen vanhaan tehtaaseen on suunnittelutyön osalta tietenkin haastavampaa, koska lähtötiedot ovat yleensä mitä on. Piirustuksiin ei ole merkattu pieniä muutoksia, jotka kuitenkin voivat olla ratkaisevia uuden rakentelun kannalta.



Kelin suosiessa päätin kahvipaussilla kiivetä kattilalaitoksen katolle kuvaamaan maisemia. 63.5 metriä korkea rakennuksen päältä aukesi vaikuttavat maisevat Blankensteinin kylään ja ympäristöön.





Sattuipa viimeisenä työpäivänä kattilan alla pieni äksidenttikin...


;)

Päivä oli jälleen pitkä ja ilta meni vielä töiden parissa hotellilla. Päivän kuvat on hyvä käydä mahdollisimman pian läpi ja nimetä, koska asiat ovat vielä tuoreemmassa muistissa. Hommat alkoi meidän osalta olla nipussa Saksan maalla ja myöhäisilta menikin laukkuja pakatessa. Aamulla odotti (taas) aikainen herätys.

Saksassa (Päivä 2)

Tiistaiaamuna herättiin jo aikaisin tukevalle aamupalalle, jossa skippasin suosiossa kaiken sortin rasvakaapelit, koska suussa maistui vieläkin eilisiltainen makkaramässyttely.



Tujujen aamukahvien jälkeen oli unijarkot karisteltu silmistä. Pakkasimme kamat Hyundaihin ja suuntasimme pikkukylien läpi kohti Blankensteinia, jossa työmaa sijaitsi. Jos reissussa olisi ollut yhtään enempää vapaa-aikaa, niin olisin kierrellyt noita pieniä kyläpahasia kameran kanssa ja tutustunut paikallisiin kauppoihin/ihmisiin.



Sen verran rivakasti hoitui aamutoimet hotellilla, että meillä jäi aikaa käydä paikallisessa marketissa ostoksilla. Lidlin tyylisestä kaupasta löytyi kaikkea leipomosta moottorisahoihin. Ostettiin vaan hieman välipalaa pitkän päivän varalle ja suuntasimme naapurissa sijaitsevan tehtaan portille anomaan kulkulupia.



Kulkuluvat saatuamme suunnistimme toimistotalolle aloittamaan työrupeamaa. Vaikka päivä olikin pitkä, niin se sujui sutjakasti. Palaveerausta saksalaisten insinöörien kanssa (taisipa olla yksi kappale tohtoreitakin saman pöydän ääressä), kiertelyä tehtaalla, mittausta, valokuvausta, arviointia, suunnittelua yms. En lähtenyt tänne työreissulle siis valokuvaushommien puolesta, mutta silti suurimman osan päivästä paukuttelin kuvia ihan työn puolesta. Näillä kuvilla tosin on informatiivista arvoa enemmän kuin varsinaista julkaisuarvoa. Inssityössä valokuvat ovat luonnollisesti hyvä tapa tallentaa suunnittelun alla olevaa laitosta.Kuviin on hyvä saada heti joku merkintä, mitta tai muu kuvaava merkki, koska satojen kuvien joukossa olevasta yksittäisestä kuvasta voi olla hankala kertoa mitä sillä on ajettu takaa, jos siinä ei ole mitään kuvausta. Itse käytän paljon työssäni Adoben Ideas sovellusta (iPhone), jolla voi heti kuvan otettuaan muokata kuvaan tietoja piirtämällä, kirjoittamalla jne. Näppärää.



Pitkän työpäivän päätteeksi käytiin ravitsemassa itseämme hyväksi todetussa hotellin ravintolassa, jossa kokki toi eteemme pihviä, röstipottua ja pari tuoppia Scherdeliä. Siinä kyllä mieli lepäsi :)

Saksassa (Päivä 1)

Tuli työkeikkaa Saksaan, joten maanantaina iltapäivällä heitettiin kamat taksiin ja karautettiin kohti Rissalan lentokenttää, josta lensimme ensin Helsinkiin ja sieltä sitten jatkolennolla Berliiniin. Berliinin lennolla viereen sattui mukava noin kuusikymppinen herra, jolla riitti juttua aina Jazz-musiikista rokkiin ja taideharrastuksista valokuvauksen kautta potkunyrkkeilyyn. Lento meni muutenkin ihan leppoisasti Kurt Cobainin kirjaa lukien ja tapasta maistellen.


Tapas-lautanen ála Finnair

Berliinin kentällä laukut löysivät matkaajat nopeasti, joten suuntasimme seuraavaksi autonvuokraushommiin Hertzille. Bemareiden, Porschejen, Jaguarien ja Mersujen täyttämästä autohallista löysimme oman Hyundai i30:n :) Kamat konttiin, Gepsistä suuntima ja sitten autobahnalle!



Moottoriteillä ei pahemmin valaistusta ole, joten hyvistä ajovaloista on todellakin hyötyä. Kaistoja löytyy myös sen verran, että kannattaa olla tarkkana missä kohtaa suhailee. Vasemmassa reunassa tietä kannattaa huomioida ettei jää jalkoihin, koska epähuomiossa tehdyn kaistanvaihdon seurauksena voi olla takakontillisen täydeltä Porschea/Audia/yms joka lähestyy takaapäin kolmatta sataa. Toisena seikkana kannattaa pitää huolta, että oikea liittymä löytyy ekalla kertaa, koska pienen lenkin tekeminen motarilla voi kestää pienen ikuisuuden.


Joku oli tötöillyt ruuhkassa ja kissalan pojat oli heti kärppänä paikalla.

Pääsimme kuitenkin turvallisesti perille Rudolphsteiniin, jossa meitä odottelikin Saale-hotellin ystävällinen henkilökunta. Sen verran alkoi ajomatkalla hiukomaan, että suuntasimme suoralta kädeltä iltapalalle, joka oli hyvin hyvin saksalainen.


Vähäkalorinen lihalautanen ja pari tuoppia toimii aika hyvänä nukutusnuijana päivän päätteeksi.