Lähiaikoina luonto on tosissaan pistänyt parastaan erilaisten ilmiöiden osalta. Ensin saatin nautiskella tajuntaa räjäyttävistä revontulista ja seuraavaksi jännitettiin kuinka hämäräksi maailma menee, kun aurinko pimeni keskellä päivää (n.klo:11.00-13.00) perjantaina 20.3.2015.
Muistan (melko) hyvin, kun 22. heinäkuuta 1990 noustiin aamuyöstä isän ja äidin kanssa tsiigailemaan taivaalle miltä moinen ilmiö näyttäisi. Unenpöpperöiset muistikuvat itse ilmiöstä jäivät sen verran hatariksi, että nyt 25 vuotta myöhemmin ajattelin viritellä hitsausmaskin lasin sijaan jopa kuvauskalustoakin valmiiksi ikuistamaan tämän kertaista näytöstä. Lueskelin hieman ristiriitaista tietoa auringon kuvaamisesta ja sen vaikutuksesta kameran kennoon, niin päätin lopulta ottaa kuvauskalustoksi uskollisen reissukamerani Canon G9:n sekä sen kaveriksi kasan ND-filttereitä. Eipähän menisi kallein kamera hylkyyn tällä keikalla. ND-filtterit olivat 49mm kierteellä, joten niitä ei tietysti saanut istumaan G9:n optiikan nokkaan suoraan, vaan tilanne vaati MacGyvermäisiä ratkaisuja. Tarkemmin sanoen siis yhden pahvimukin, solumuovia ja teippiä :) Vielä noiden lisäksi kun kytki G9:n oman ND-filtterin päälle ja laittoi tarpeeksi "pimeät" asetukset (1/1600, F8, ISO100), niin alkoi kuvaa syntyä.
Täytyy kyllä sanoa, että n. 80%:sti peittynyt aurinko teki keskipäivän paisteesta jännännäköisen. Valo muistutti hieman kuun valoa. Kirkas, mutta silti heikkotehoinen. Kuulemma linnutkin lakkaavat laulamasta, kun aurinko pimenee. Tätä en päässyt kuulemaan omin korvin, koska olin viritellyt kamerani 9.kerroksessa sijaitsevan toimistomme kahvihuoneen pöydälle.
Sitten eikun seuraavaa odottelemaan. Seuraava täydellinen auringonpimennys tapahtuu näillä leveysasteilla heti jo vuonna 2126 ;)
tiistai 24. maaliskuuta 2015
Revontulet
Luonto maalaili melkoisen väriloiston taivaalle 17.3.2015. Itseltä tämä revontulishow meinasi mennä kokonaan ohitse, kun touhuiltiin koko ilta kotosalla. Rouva salilta tullessaan ilmoitti, että nyt saattaisi olla hyvä hetki kaivaa kameraa esiin ja ehdinpä vielä taltioimaan muutaman ruudun muistoksi.
torstai 26. helmikuuta 2015
Juoksuvinkkejä talveksi
Koitan etsiä netistä aina uusia lajikohtaisia treenivinkkejä, joista saisin vähän uutta puhtia harjoitteluun. Varsinkin talviaika voi kääntyä äkkiä "horrokseksi", jossa treenien vaihtelevuus (motivaatiosta puhumattakaan) on vähäistä. Onko pieni irroittautuminen lajin parista jopa hyväksi sinulle? Tässäpä Jene Shawn näkemystä siitä kuinka voit talvikaudella korjata juoksusi heikkoudet. Teksti ei ole siis minun käsialaani, vaan koitan parhaani mukaan veivata sitä englannista savoksi.
Kuten Jene mainitsee, niin talvi on mitä parasta aikaa painaa reset-nappulaa juoksuharjoittelussa ja tehdä fiksuja siirtoja ensi kauden aloittamista ajatellen.
Aloittelijalle, joka haluaa tulla nopeammaksi juoksijaksi.
Jos olet tuore juoksija, niin ensisijainen tavoitteesi on todennäköisesti kestävyyden parantaminen. Se onkin paras tapa aloittaa, mutta jos haluat päästä seuraavalle tasolle ja saada lisää nopeutta, niin harjoittelusi täytyy olla johdonmukaista ja siihen pitää sisällyttää nopeusharjoittelua tai intervalliharjoittelua. Kunhan et vain koita kehittää molempia (kestävyyttä ja nopeutta) yhtä aikaa neuvoo valmentaja Dave Shean D3 Multisportista. "Tarkoitus on kehittää juoksumatkojen pituutta ja intensiteettiä rinnakkain, mutta ei samaan aikaan. Jos viikottaisen pitkät juoksulenkkisi ovat esim. 50-60 min, niin lisää juoksumatkan pituutta älä intervalleja. Neuvon urheilijoitani noudattamaan 10%:n sääntöä. Älä lisää volyymiä enempää kuin 10% viikossa." Aloita tehden yhtenä päivänä viikossa nopeatempoisempi juoksutreeni, jossa totutat kehoasi nopeampaa juoksutahtiin.
Kokeile tälläistä yksinkertaista juoksuharjoitusta: Juokse alkulämmittelyksi kevyesti 1500m. Tee sitten 5x1 min kovemmalla vauhdilla ja hölkkää kevyesti 1-2 min palautellen jokaisen intervallin välissä. Loppuverryttelyksi juokse kevyesti 5-10 min. Lisää joka viikko aikaa jonka juokset kovempaa vaihdellen intervallien pituuksia. Esimerkiksi, jos tällä viikolla juokset yhteensä intervalleja 10min, niin voit tehdä ensin vaikka 3x2 min ja sen perään 4x1 min, niin että jokaisen intervallin väliin jää sama palautumisaika.
Kuinka löytää motivaatio päättyneen kilpailukauden jälkeen?
Kilpailukauden jälkeen voi olla haastavaa ja vaikeaa lähteä taas juoksulenkille. Hyväksy tälläiset fiilikset. On erittäin tärkeää, että juoksija viettää myös off-kautta ja on sen jälkeen valmis tulemaan taas takaisin. Usein tehdään se virhe, että viimeisen kisan jälkeen pidetään edelleen tiukasti kiinni totutuista treeniaikatauluista, koska siitä on kisakauden aikana tullut vahva osa elämää. Jos treenaamisesta ei osaa irroittautua missään vaiheessa vuotta, niin se helposti ajaa urheilija burnouttiin. Treenaaminen jatkuvasti kovaa on fyysisen rasituksen lisäksi myös kova rasitus henkiselle puolelle (varsinkin jos kilpailet).
Tässä on muutamia tapoja sekoittaa juoksurutiinejasi, jotta pysyisit motivoituneena:
1. Ilmoittaudu kisaan, joka on joko eri matka / formaatti tai maasto johon olet tottunut, jotta saat itsellesi uusia haasteita ilman tulospaineita.
2. Sekoita/vaihtele sekä juoksupäiviä, että treeniaikoja. Omistautuneinkin treenaaja puutuu harjoitteluun, joka menee aina saman kaavan kautta.
3. Liity paikalliseen juoksuseuraan tai -porukkaan. Uudesta treeniporukasta saa usein ammennettua energiaa ja motivaatiota.
4. Pidä taukoa juoksusta esim. parin viikon ajan. Keskity sen sijaan joihinkin muihin lajeihin tai vaihda juoksuun käytetty aika vaikka vaellukseen tai kävelylenkkeihin koirasi kanssa.
5. Kokeile juosta mielummin useimmin lyhyitä lenkkejä kuin harvoin pitkiä. Voit esimerkiki juosta viitenä tai kuutena päivänä viikossa max. 30 min kerrallaan.
Pelkäätkö kadottavasi juoksunopeutesi?
Kokeneet juoksijat tietävät, että harjoittelutaukojen pitäminen ja treenaaminen hitaammalla tahdilla on aivan yhtä tärkeää kuin treenaaminen kovaa. Ota oppia ammattilaisista ja keskity itsekin huoltavaan harjoitteluun ainakin kuukauden tai parin ajan. "Jotkut ihmiset tarvitsevat "luvan", jotta osaavat antaa itselleen huiliaikaa." Sheanin sanoo. "Tämä on hyvää mainosta valmennukselle - jotkut ihmiset tarvitsevat valmentajan, joka sanoo heille ettei tarvitse tehdä välillä mitään tunteakseen oloaan hyväksi. Se ei ole pelkästään taukoa fysiikkasi osalta. Se on myös henkisen puolen taukoa. Se on useimpien heikkous, että täytyy olla koko ajan menossa."
Jos olet addiktoitunut nopeusharjoitteluun, niin koita siirtää fokuksesi välillä myös juoksusentoosi /-tekniikkaasi. Voit tehdä esimerksi yhden sellaisen treenin viikossa, jossa keskityt asentoon, liikkuvuusharjoitteluun ja toiminnalliseen voimaharjoitteluun. Näin olet alkavalla kaudella sekä vahvempi, että tehokkaampi. Hiljennä egosi pitämällä pitkän tähtäimen suunnitelmat mielessäsi.
Siinäpä hieman näkemyksiä talvikauden juoksuharjoitteluun. Muista vetäistä jalkaasi myös oikeanlaiset juoksukengät (mieluiten nasta- tai maastojuoksukengät), koska liukkailla juokseminen voi olla melko vaarallistakin touhua.
Kuten Jene mainitsee, niin talvi on mitä parasta aikaa painaa reset-nappulaa juoksuharjoittelussa ja tehdä fiksuja siirtoja ensi kauden aloittamista ajatellen.
Aloittelijalle, joka haluaa tulla nopeammaksi juoksijaksi.
Jos olet tuore juoksija, niin ensisijainen tavoitteesi on todennäköisesti kestävyyden parantaminen. Se onkin paras tapa aloittaa, mutta jos haluat päästä seuraavalle tasolle ja saada lisää nopeutta, niin harjoittelusi täytyy olla johdonmukaista ja siihen pitää sisällyttää nopeusharjoittelua tai intervalliharjoittelua. Kunhan et vain koita kehittää molempia (kestävyyttä ja nopeutta) yhtä aikaa neuvoo valmentaja Dave Shean D3 Multisportista. "Tarkoitus on kehittää juoksumatkojen pituutta ja intensiteettiä rinnakkain, mutta ei samaan aikaan. Jos viikottaisen pitkät juoksulenkkisi ovat esim. 50-60 min, niin lisää juoksumatkan pituutta älä intervalleja. Neuvon urheilijoitani noudattamaan 10%:n sääntöä. Älä lisää volyymiä enempää kuin 10% viikossa." Aloita tehden yhtenä päivänä viikossa nopeatempoisempi juoksutreeni, jossa totutat kehoasi nopeampaa juoksutahtiin.
Kokeile tälläistä yksinkertaista juoksuharjoitusta: Juokse alkulämmittelyksi kevyesti 1500m. Tee sitten 5x1 min kovemmalla vauhdilla ja hölkkää kevyesti 1-2 min palautellen jokaisen intervallin välissä. Loppuverryttelyksi juokse kevyesti 5-10 min. Lisää joka viikko aikaa jonka juokset kovempaa vaihdellen intervallien pituuksia. Esimerkiksi, jos tällä viikolla juokset yhteensä intervalleja 10min, niin voit tehdä ensin vaikka 3x2 min ja sen perään 4x1 min, niin että jokaisen intervallin väliin jää sama palautumisaika.
Kuinka löytää motivaatio päättyneen kilpailukauden jälkeen?
Kilpailukauden jälkeen voi olla haastavaa ja vaikeaa lähteä taas juoksulenkille. Hyväksy tälläiset fiilikset. On erittäin tärkeää, että juoksija viettää myös off-kautta ja on sen jälkeen valmis tulemaan taas takaisin. Usein tehdään se virhe, että viimeisen kisan jälkeen pidetään edelleen tiukasti kiinni totutuista treeniaikatauluista, koska siitä on kisakauden aikana tullut vahva osa elämää. Jos treenaamisesta ei osaa irroittautua missään vaiheessa vuotta, niin se helposti ajaa urheilija burnouttiin. Treenaaminen jatkuvasti kovaa on fyysisen rasituksen lisäksi myös kova rasitus henkiselle puolelle (varsinkin jos kilpailet).
Tässä on muutamia tapoja sekoittaa juoksurutiinejasi, jotta pysyisit motivoituneena:
1. Ilmoittaudu kisaan, joka on joko eri matka / formaatti tai maasto johon olet tottunut, jotta saat itsellesi uusia haasteita ilman tulospaineita.
2. Sekoita/vaihtele sekä juoksupäiviä, että treeniaikoja. Omistautuneinkin treenaaja puutuu harjoitteluun, joka menee aina saman kaavan kautta.
3. Liity paikalliseen juoksuseuraan tai -porukkaan. Uudesta treeniporukasta saa usein ammennettua energiaa ja motivaatiota.
4. Pidä taukoa juoksusta esim. parin viikon ajan. Keskity sen sijaan joihinkin muihin lajeihin tai vaihda juoksuun käytetty aika vaikka vaellukseen tai kävelylenkkeihin koirasi kanssa.
5. Kokeile juosta mielummin useimmin lyhyitä lenkkejä kuin harvoin pitkiä. Voit esimerkiki juosta viitenä tai kuutena päivänä viikossa max. 30 min kerrallaan.
Pelkäätkö kadottavasi juoksunopeutesi?
Kokeneet juoksijat tietävät, että harjoittelutaukojen pitäminen ja treenaaminen hitaammalla tahdilla on aivan yhtä tärkeää kuin treenaaminen kovaa. Ota oppia ammattilaisista ja keskity itsekin huoltavaan harjoitteluun ainakin kuukauden tai parin ajan. "Jotkut ihmiset tarvitsevat "luvan", jotta osaavat antaa itselleen huiliaikaa." Sheanin sanoo. "Tämä on hyvää mainosta valmennukselle - jotkut ihmiset tarvitsevat valmentajan, joka sanoo heille ettei tarvitse tehdä välillä mitään tunteakseen oloaan hyväksi. Se ei ole pelkästään taukoa fysiikkasi osalta. Se on myös henkisen puolen taukoa. Se on useimpien heikkous, että täytyy olla koko ajan menossa."
Jos olet addiktoitunut nopeusharjoitteluun, niin koita siirtää fokuksesi välillä myös juoksusentoosi /-tekniikkaasi. Voit tehdä esimerksi yhden sellaisen treenin viikossa, jossa keskityt asentoon, liikkuvuusharjoitteluun ja toiminnalliseen voimaharjoitteluun. Näin olet alkavalla kaudella sekä vahvempi, että tehokkaampi. Hiljennä egosi pitämällä pitkän tähtäimen suunnitelmat mielessäsi.
Siinäpä hieman näkemyksiä talvikauden juoksuharjoitteluun. Muista vetäistä jalkaasi myös oikeanlaiset juoksukengät (mieluiten nasta- tai maastojuoksukengät), koska liukkailla juokseminen voi olla melko vaarallistakin touhua.
![]() |
| Mukavia talvijuoksuhetkiä! |
torstai 5. helmikuuta 2015
Maitomaa
Eräs viime vuoden suurimmista julkaistuista kuvaustöistä oli Order marketing innovation agency Oy:n kanssa toteutettu markkinointityö Suonenjoella sijaitsevalle Osuuskunta Maitomaalle. Maitomaa uudisti nettisivujaan ja samalla heillä oli toiveissa tehdä "Maidon Matka"-niminen palvelu, jonka avulla asiakas voi jälijittää juurikin sen maidon jota lorautti aamukahviinsa. Syöttämällä purkin kyljessä olevan koodin maitomaan nettisivuilta löytyvään palveluun näkee mistä tilalta maito on peräisin.
Maidon matka
Maitoa tuottavia tiloja oli kuvattavana yhteensä kymmenen, joten kuvaushommaakin riitti mukavasti. Tämä oli kaiken kaikkiaan yksi hauskimmista kuvausprojekteistä tähän mennessä :) Pääsimme Orderin AD:n Tarmon kanssa tutustumaan erilaisiin tiloihin sekä mukaviin Suonenjokelaisiin ihmisiin. Myös tilojen eläimet tulivat hyvin tutuiksi. Varsinkin laitumilla olleet lehmät oli meistä varsin ihmeissään ja enpä muista milloin rotsini olisi ollut näin kuolassa kuvauskeikan jälkeen :D
Käys ostaen purkki Maitomaan valkoista ja tsekkaa palvelu täältä: Maidon matka

Nettisivuilta löytyy paljon allekirjoittaneen käsialaa olevia kuvia. Nettisivukuvien lisäksi tehtiin hieman elävämpiä tuotekuvauksia studion puolella, jossa taiteiltiin voista ja persiljasta asetelmia, tuunattiin raejuustoa herkullisen punaisilla vadelmilla sekä loiskuteltiin maitoa :) Nämä kuvat menevät ilmeisesti mainoskäyttöön ja tulevat julkaisuun myöhemmin.
keskiviikko 28. tammikuuta 2015
Linkkivinkki: DxO Optics Pro 8 Elite (ilmaiseksi)
![]() |
| (kuva: sharewareonsale.com) |
http://sharewareonsale.com/s/dxo-optics-pro-elite-sale
tiistai 20. tammikuuta 2015
Lisäkantamaa DJI Phantomeihin (5,8ghz)
Lyhyt, mutta informatiivinen video siitä kuinka saat lisäkantamaa DJI Phantom Vision / Vision + / Vision FC40-malleihin. Kyseisessä videossa siis näytetään kuinka säädät 5,8ghz:n DT7-ohjainta antamaan sinulle paremman kantaman. Tsekkaa ja tuunaa omasi :)
Kuvauskopterit ja uudistunut ilmailulaki
Ilmailulakihan muuttui viime lokakuussa, joka koskettaa myös meitä pikkuvispilöillä lentäviä kuvaajia. Trafista
saamieni tietojen mukaan juurikin kuvauskoptereita ja vastaavia koskevat
lait/säädökset oltiin jätetty tästä uudistuksesta pois. Kysyessäni kuinka minun tulee toimia nyt tänä vuonna, jos ja kun teen ilmakuvaushommia omalla quadkopterillani. Tässäpä vastaus/luonnos, jonka Jorma Kivinen Trafista minulle toimitti:
-------------------
Miehittämättömiä ilma-aluksia ja lennokkeja koskevia ohjeita
1 Yleistä
2 Miehittämättömät ilma-alukset
Miehittämättömän ilma-aluksen käyttäminen ilmailuun on käytännössä pääsääntöisesti
lentotyötä. Lentotyöhön miehittämättömillä ilma-aluksilla sovelletaan lähtökohtaisesti samoja
sääntöjä kuin lentotyöhön muillakin ilma-aluksilla. Voimassa olevalla ilmailumääräyksellä OPS
M1-23 on lentotyölupavaatimuksesta vapautettu kaikki toiminta, jossa ei poiketa
lentosäännöistä eikä toimintaan sovellettavista lentotoimintamääräyksistä. Tämä vapautus
koskee niin miehittämättömiä ilma-aluksia kuin ”miehitettyjäkin” ilma-aluksia.
2.1 Miehittämätön ilma-alus ilman saattajaa
2.1.1 Miehittämättömän ilma-aluksen käyttö ilmatilassa, jota ei ole kielletty muulta ilmailulta
tai tarkoitusta varten erotettu; ilma-alus enintään 500 metrin etäisyydellä kauko-ohjaajasta tai
kauko-ohjaustähystäjästä ja alle 150 metrin korkeudella maan tai veden pinnasta
- laitteen massa on enintään n. 20 kg (määräykseen saattaa tulla 25 kg);
- lentokorkeus on alle 150 metriä maan tai veden pinnasta;
- maksimietäisyys kauko-ohjaajasta on 500 metriä; käytön on oltava näköyhteyteen
perustuvaa toimintaa, miehittämättömän ilma -aluksen on oltava koko ajan ohjattavissa, ja
sitä on lennätettävä vallitsevan sään ja valoisuuden huomioon ottaen riittävän lähellä kauko-
ohjaajaa niin, että vaikuttava ilmaliikenne voidaan havaita ja kyetään arvioimaan
väistämistarve luontevasti suoran näköyhteyden perusteella ilman apuvälineitä;
- miehittämättömän ilma-aluksen on väistettävä kaikkia muita ilma-aluksia;
- lennättäminen ei ole sallittua asutuskeskusten tiheästi asuttujen osien eikä ulkosalle
kokoontuneen väkijoukon yläpuolella;
- jos toimintaa harjoitetaan valvotussa ilmatilassa, on asiasta sovittava erikseen
lennonjohtoelimen kanssa;
- jos toimintaa harjoitetaan AFIS-vyöhykkeellä, on asiasta ilmoitettava lentotiedotuselimelle;
- toimittaessa valvotussa ilmatilassa tai AFIS-vyöhykkeellä kauko-ohjaajan on kyettävä
aikaansaamaan kaksisuuntainen puheyhteys lennonjohtoelimen tai lentotiedotuselimen
kanssa;
- toimittaessa valvotussa ilmatilassa tai AFIS-vyöhykkeellä lennonjohtoelimen tai
lentotiedotuselimen on kyettävä aikaansaamaan kaksisuuntainen puheyhteys kauko-ohjaajan
kanssa;
- kauko-ohjaajan ja lennonjohtoelimen on sovittava menetelmät ja toimintatavat ennen
toiminnan aloittamista valvotussa ilmatilassa;
- toimittaessa AFIS-vyöhykkeellä on kauko-ohjaajan ilmoitettava lentotiedotuselimelle käytetyt
menetelmät ja toimintatavat;
- ilmailulain 136 §:ssä säädetty ankara vahingonvastuu koskee myös miehittämättömiä ilma-
aluksia;
- kolmansien osapuolten (= ulkopuolisten) vahinkojen varalle miehittämättömällä ilma-
aluksella on EU:n vakuutusasetuksen 785/2004 mukainen vakuutus.
2.1.2 Miehittämättömän ilma-aluksen käyttö ilmatilassa, jota ei ole kielletty muulta ilmailulta
tai tarkoitusta varten erotettu; ilma-alus yli 500 metrin etäisyydellä kauko-ohjaajasta tai
kauko-ohjaustähystäjästä ja vähintään 150 metrin korkeudella maan tai veden pinnasta
- ilmatila on erotettava. Erottamiseen riittää tilapäinen tai pysyvä vaara-alue (D-alue) tai muu
ilmatilan erottaminen (esim. TSA-alue) [Viite: ilmailulain 9.4 § ja 11 §]. Toiminnan
harjoittajien on syytä ottaa huomioon seuraavat asiat:
- riskienhallinta;
- laitteiston lentokelpoisuus ja sen ylläpito;
- toimintaohjeistus ja sen osaaminen;
- mahdollisesti tarvittavat yhteistoimintasopimukset paikallisten toimijoiden kanssa;
- ilmailulain 136 §:ssä säädetty ankara vahingonvastuu koskee myös miehittämättömiä ilma-
aluksia;
- kolmansien osapuolten vahinkojen varalle miehittämättömällä ilma-aluksella on EU:n
vakuutusasetuksen 785/2004 mukainen vakuutus.
2.2 Miehittämätön ilma-alus saatettuna
Miehittämätöntä ilma-alusta voidaan lennättää myös miehitetyllä ilma-aluksella saatettuna.
Miehittämättömän ilma-aluksen ja saattokoneen yhdistelmän käytön voidaan katsoa
mahdollistavan lentosääntöjen tarkkaavaisuutta ja yhteentörmäyksen välttämistä koskevien
vaatimusten täyttämisen. Jos tällainen lentotoiminta suoritetaan lentosääntöjä ja muita
ilmailumääräyksiä noudattaen, toimintaan ei välttämättä vaadita ilmatilan varaamista.
Saatetussa toiminnassa tulisi kuitenkin huomioida soveltuvasti edellä 2.1 kohdassa luetellut
seikat ja lisäksi seuraavat näkökohdat:
- saattotoiminta katsotaan saattavan ilma-aluksen kannalta lentotyöksi;
- saattotoimintaa varten on asianmukainen ohjeistus toimintaan osallistuville henkilöille
(saattokoneen päällikkö, miehittämättömän ilma-aluksen päällikkö, ym);
- saattokoneen päällikkö varmistaa, että miehittämättömän ilma-aluksen päällikkö on
perehdytetty saattotoimintaa koskeviin ohjeisiin, saattokoneen ominaisuuksiin ja tuntee
ilmatilan käyttöä koskevat määräykset;
- saattokoneen päällikkö on perehdytetty miehittämättömän ilma-aluksen ominaisuuksiin ja
saattotoimintaa koskeviin ohjeisiin;
- saattokoneen päällikön ja miehittämättömän ilma-aluksen päällikön välillä on varmistettu
puheyhteysmahdollisuus;
- mahdolliseen saattokoneen ilmailumääräyksistä poikkeamiseen vaaditaan ennakkolupa
normaalisti;
- ilmailulain 136 §:ssä säädetty ankara vahingonvastuu koskee sekä miehitettyjä että
miehittämättömiä ilma-aluksia;
- kolmansien osapuolten vahinkojen varalle miehittämättömällä ilma-aluksella on oltava EU:n
vakuutusasetuksen 785/2004 mukainen vakuutus;
- saattokone vakuutetaan EU:n vakuutusasetuksen 785/2004 mukaisesti.
3 Lennokit
Lennokkeihin ei pääsääntöisesti sovelleta niitä vaatimuksia, joita sovelletaan
miehittämättömiin ilma-aluksiin tai kauko-ohjattaviin ilma-aluksiin.
Kuitenkin ilmailulta rajoitettuja alueita koskevat säädökset koskevat lennokkejakin (rajoittavat
ilmailua noilla alueilla). Lentoturvallisuudelle vaaraa aiheuttavaa toimintaa koskeva säännös
ilmailulain 159 pykälässä koskee myös lennokkeja. Muutoin lennokkeihin sovelletaan samoja
tuoteturvallisuus / tuotevastuuvaatimuksia kuin mitä leluihin yleensäkin, mutta näiden
vaatimusten noudattamisen valvonta ei kuulu ilmailuviranomaisen tehtäväkenttään.
Lennokin käyttöön liittyvä vahingonkorvausvastuu määräytyy yleisen
vahingonkorvauslainsäädännön mukaisesti. Ilmailulain 136 §:n 2 momentin vastuusäännöstä
ei siis sovelleta lennokkitoimintaan, koska lennokkia ei määritelmän mukaisesti katsota ilma-
alukseksi.
Jorma Kivinen / Trafi, 19.12.2014
-------------------
Miehittämättömiä ilma-aluksia ja lennokkeja koskevia ohjeita
1 Yleistä
Toimintamassaltaan enintään 150 kilogramman miehittämättömiin ilma-aluksiin (UA,
Unmanned Aircraft), niiden ohjaajiin ja käyttöön sovelletaan kansallisia säädöksiä.
Toimintamassaltaan yli 150 kg miehittämättömiin ilma-aluksiin, niiden ohjaajiin ja käyttöön
sovelletaan EU:n säädöksiä. Viite: asetus (EY) N:o 216/2008, liite II, kohta i.
EU ei toistaiseksi ole antanut tarkempia säädöksiä miehittämättömistä ilma-aluksista.
Uusi ilmailulaki 864/2014 on annettu ja sitä sovelletaan pääosin 13.11.2014 alkaen. Linkki
uuteen ilmailulakiin: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140864. Miehittämättömien
ilma-alusten kannalta kiinnostavia lain pykäliä ovat tällä hetkellä mm.: 2 § (kohdat 21-23), 9.4
§, 57 §, 61 §, 70 §, 76 §, 136 § ja 159 §. Lisäksi, lain 182 §:n mukaan, myöhemmin
saatetaan säätää valtioneuvoston asetuksella pykälien 37, 38, 47, 53, 55, 62, 73, 79 ja 87
soveltamisesta toimintaan kauko-ohjattavilla ilma-aluksilla (RPA, Remotely Piloted Aircraft).
Tässä vaiheessa näitä myöhennettyjä pykäliä ei siis sovelleta RPA:ihin.
Selvyyden vuoksi on syytä mainita, että miehittämätön ilma-alus on ilmailulain 2
§:n 22) kohdan mukaan ilma-alus, joka on tarkoitettu lentämään ilman ilma-
aluksessa mukana olevaa ohjaajaa. Kauko-ohjattu ilma-alus on ilmailulain 2 §:n
23) kohdan mukaan miehittämätön ilma-alus, jota ohjataan kauko-
ohjauspaikasta. On myös miehittämättömiä ilma-aluksia, jotka eivät ole kauko-
ohjattuja (esimerkiksi automaattisesti ohjautuva miehittämätön ilma-alus).
Lisäksi selvyyden vuoksi on syytä mainita, että lennokki on ilmailulain 2 §:n 21)
kohdan mukaan lentämään tarkoitettu laite, jonka mukana ei ole ohjaajaa ja jota
käytetään harraste- tai urheilutarkoitukseen. Käyttötarkoitus ratkaisee siis
ilmailulain perusteella, onko jokin lentämään tarkoitettu laite, jonka mukana ei ole
ohjaajaa, lennokki vai miehittämätön ilma-alus.
Lentotyötä koskevan ilmailumääräyksen OPS M1-23 uusin muutos julkaistaan lähiaikoina ilman
miehittämättömiä ilma-aluksia koskevaa osiota. Uutta määräysmuutosta kuitenkin
valmistellaan koko ajan Trafissa niin, että määräys tulisi myöhemmin sisältämään myös
miehittämättömiä ilma-aluksia koskevaa tekstiä. Vaihtoehtoisesti miehittämättömien ilma-
alusten käytöstä saatetaan tulevaisuudessa julkaista erillinen määräys.
Käytännön tasolla nyt noudatamme Suomessa uutta ilmailulakia ja sen nojalla annettuja
normeja. Lisäksi noudatamme lentosääntöjä (yhteiset eurooppalaiset lentosäännöt SERA +
uusittu Trafin määräys OPS M1-1).
2 Miehittämättömät ilma-alukset
Miehittämättömän ilma-aluksen käyttäminen ilmailuun on käytännössä pääsääntöisesti
lentotyötä. Lentotyöhön miehittämättömillä ilma-aluksilla sovelletaan lähtökohtaisesti samoja
sääntöjä kuin lentotyöhön muillakin ilma-aluksilla. Voimassa olevalla ilmailumääräyksellä OPS
M1-23 on lentotyölupavaatimuksesta vapautettu kaikki toiminta, jossa ei poiketa
lentosäännöistä eikä toimintaan sovellettavista lentotoimintamääräyksistä. Tämä vapautus
koskee niin miehittämättömiä ilma-aluksia kuin ”miehitettyjäkin” ilma-aluksia.
2.1 Miehittämätön ilma-alus ilman saattajaa
2.1.1 Miehittämättömän ilma-aluksen käyttö ilmatilassa, jota ei ole kielletty muulta ilmailulta
tai tarkoitusta varten erotettu; ilma-alus enintään 500 metrin etäisyydellä kauko-ohjaajasta tai
kauko-ohjaustähystäjästä ja alle 150 metrin korkeudella maan tai veden pinnasta
- laitteen massa on enintään n. 20 kg (määräykseen saattaa tulla 25 kg);
- lentokorkeus on alle 150 metriä maan tai veden pinnasta;
- maksimietäisyys kauko-ohjaajasta on 500 metriä; käytön on oltava näköyhteyteen
perustuvaa toimintaa, miehittämättömän ilma -aluksen on oltava koko ajan ohjattavissa, ja
sitä on lennätettävä vallitsevan sään ja valoisuuden huomioon ottaen riittävän lähellä kauko-
ohjaajaa niin, että vaikuttava ilmaliikenne voidaan havaita ja kyetään arvioimaan
väistämistarve luontevasti suoran näköyhteyden perusteella ilman apuvälineitä;
- miehittämättömän ilma-aluksen on väistettävä kaikkia muita ilma-aluksia;
- lennättäminen ei ole sallittua asutuskeskusten tiheästi asuttujen osien eikä ulkosalle
kokoontuneen väkijoukon yläpuolella;
- jos toimintaa harjoitetaan valvotussa ilmatilassa, on asiasta sovittava erikseen
lennonjohtoelimen kanssa;
- jos toimintaa harjoitetaan AFIS-vyöhykkeellä, on asiasta ilmoitettava lentotiedotuselimelle;
- toimittaessa valvotussa ilmatilassa tai AFIS-vyöhykkeellä kauko-ohjaajan on kyettävä
aikaansaamaan kaksisuuntainen puheyhteys lennonjohtoelimen tai lentotiedotuselimen
kanssa;
- toimittaessa valvotussa ilmatilassa tai AFIS-vyöhykkeellä lennonjohtoelimen tai
lentotiedotuselimen on kyettävä aikaansaamaan kaksisuuntainen puheyhteys kauko-ohjaajan
kanssa;
- kauko-ohjaajan ja lennonjohtoelimen on sovittava menetelmät ja toimintatavat ennen
toiminnan aloittamista valvotussa ilmatilassa;
- toimittaessa AFIS-vyöhykkeellä on kauko-ohjaajan ilmoitettava lentotiedotuselimelle käytetyt
menetelmät ja toimintatavat;
- ilmailulain 136 §:ssä säädetty ankara vahingonvastuu koskee myös miehittämättömiä ilma-
aluksia;
- kolmansien osapuolten (= ulkopuolisten) vahinkojen varalle miehittämättömällä ilma-
aluksella on EU:n vakuutusasetuksen 785/2004 mukainen vakuutus.
2.1.2 Miehittämättömän ilma-aluksen käyttö ilmatilassa, jota ei ole kielletty muulta ilmailulta
tai tarkoitusta varten erotettu; ilma-alus yli 500 metrin etäisyydellä kauko-ohjaajasta tai
kauko-ohjaustähystäjästä ja vähintään 150 metrin korkeudella maan tai veden pinnasta
- ilmatila on erotettava. Erottamiseen riittää tilapäinen tai pysyvä vaara-alue (D-alue) tai muu
ilmatilan erottaminen (esim. TSA-alue) [Viite: ilmailulain 9.4 § ja 11 §]. Toiminnan
harjoittajien on syytä ottaa huomioon seuraavat asiat:
- riskienhallinta;
- laitteiston lentokelpoisuus ja sen ylläpito;
- toimintaohjeistus ja sen osaaminen;
- mahdollisesti tarvittavat yhteistoimintasopimukset paikallisten toimijoiden kanssa;
- ilmailulain 136 §:ssä säädetty ankara vahingonvastuu koskee myös miehittämättömiä ilma-
aluksia;
- kolmansien osapuolten vahinkojen varalle miehittämättömällä ilma-aluksella on EU:n
vakuutusasetuksen 785/2004 mukainen vakuutus.
2.2 Miehittämätön ilma-alus saatettuna
Miehittämätöntä ilma-alusta voidaan lennättää myös miehitetyllä ilma-aluksella saatettuna.
Miehittämättömän ilma-aluksen ja saattokoneen yhdistelmän käytön voidaan katsoa
mahdollistavan lentosääntöjen tarkkaavaisuutta ja yhteentörmäyksen välttämistä koskevien
vaatimusten täyttämisen. Jos tällainen lentotoiminta suoritetaan lentosääntöjä ja muita
ilmailumääräyksiä noudattaen, toimintaan ei välttämättä vaadita ilmatilan varaamista.
Saatetussa toiminnassa tulisi kuitenkin huomioida soveltuvasti edellä 2.1 kohdassa luetellut
seikat ja lisäksi seuraavat näkökohdat:
- saattotoiminta katsotaan saattavan ilma-aluksen kannalta lentotyöksi;
- saattotoimintaa varten on asianmukainen ohjeistus toimintaan osallistuville henkilöille
(saattokoneen päällikkö, miehittämättömän ilma-aluksen päällikkö, ym);
- saattokoneen päällikkö varmistaa, että miehittämättömän ilma-aluksen päällikkö on
perehdytetty saattotoimintaa koskeviin ohjeisiin, saattokoneen ominaisuuksiin ja tuntee
ilmatilan käyttöä koskevat määräykset;
- saattokoneen päällikkö on perehdytetty miehittämättömän ilma-aluksen ominaisuuksiin ja
saattotoimintaa koskeviin ohjeisiin;
- saattokoneen päällikön ja miehittämättömän ilma-aluksen päällikön välillä on varmistettu
puheyhteysmahdollisuus;
- mahdolliseen saattokoneen ilmailumääräyksistä poikkeamiseen vaaditaan ennakkolupa
normaalisti;
- ilmailulain 136 §:ssä säädetty ankara vahingonvastuu koskee sekä miehitettyjä että
miehittämättömiä ilma-aluksia;
- kolmansien osapuolten vahinkojen varalle miehittämättömällä ilma-aluksella on oltava EU:n
vakuutusasetuksen 785/2004 mukainen vakuutus;
- saattokone vakuutetaan EU:n vakuutusasetuksen 785/2004 mukaisesti.
3 Lennokit
Lennokkeihin ei pääsääntöisesti sovelleta niitä vaatimuksia, joita sovelletaan
miehittämättömiin ilma-aluksiin tai kauko-ohjattaviin ilma-aluksiin.
Kuitenkin ilmailulta rajoitettuja alueita koskevat säädökset koskevat lennokkejakin (rajoittavat
ilmailua noilla alueilla). Lentoturvallisuudelle vaaraa aiheuttavaa toimintaa koskeva säännös
ilmailulain 159 pykälässä koskee myös lennokkeja. Muutoin lennokkeihin sovelletaan samoja
tuoteturvallisuus / tuotevastuuvaatimuksia kuin mitä leluihin yleensäkin, mutta näiden
vaatimusten noudattamisen valvonta ei kuulu ilmailuviranomaisen tehtäväkenttään.
Lennokin käyttöön liittyvä vahingonkorvausvastuu määräytyy yleisen
vahingonkorvauslainsäädännön mukaisesti. Ilmailulain 136 §:n 2 momentin vastuusäännöstä
ei siis sovelleta lennokkitoimintaan, koska lennokkia ei määritelmän mukaisesti katsota ilma-
alukseksi.
Jorma Kivinen / Trafi, 19.12.2014
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)









